RAASEPORIN BJÖRKNÄSIN, EKERÖN JA KARJAA B:N POHJAVESIALUEIDEN GEOLOGINEN RAKENNESELVITYS ON VALMISTUNUT

Raaseporin Björknäsin, Ekerön ja Karjaa B:n pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Vuoden 2018 aikana tehdyt tutkimukset sisälsivät maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia sekä maatutkaluotauksia. Näillä tutkimuksilla saatiin uutta tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista pohjavesialueilla.

Kaikki kolme pohjavesialuetta sijoittuvat Ensimmäiselle Salpausselälle joka ulottuu Tammisaaresta lähes yhtenäisenä 35 kilometriä pitkänä reunamuodostumaharjanteena Mustion ja Virkkalan puoleenväliin. Tammisaaresta muodostuma jatkuu yhtenäisenä, 12 km pitkänä ja keskimäärin 500 – 600 m leveänä harjanteena Karjaan Kaskimaalle. Poikkileikkaukseltaan suhteellisen loivarinteinen harjanne kohoaa vähitellen koillista kohti siten, että Raaseporin koillispuolella se saavuttaa 60 metrin korkeuden merenpinnasta ja kohoaa 30 m ympäröivien savikkojen yläpuolelle. Alueella esiintyy paljon rantakerrostumia, sillä Salpausselässä on ollut runsaasti lajittunutta ainesta aaltojen kulutettavaksi ja kuljetettavaksi. Laajimmat rantakerrostumat ovatkin Salpausselkien liepeillä, missä hiekkaisia ja osin soraisiakin rantakerrostumia saattaa olla huomattavan paksuna kerroksena. Akviferityyppinä tutkitut pohjavesialueet ovat antikliinisia (purkavia).

Björknäsin pohjavesialue ulottuu kapeana selänteenä Tammisaaren keskustasta noin 5 km koilliseen, jossa sitä rajaa Ekerön pohjavesialue. Reunamuodostuma rajoittuu pohjois-, lounais- ja luoteisosistaan kallioselänteisiin. Björknäsin pohjavesialueella kallionpinnan korkeustaso vaihtelee yli 80 metriä, yli 35 metristä merenpinnan alapuolella koillisosan kalliopaljastumien yli +45 metriin mpy. Björknäsin vedenottamo sijoittuu Dragsvikin ja Björknäsin välillä pohjoisesta etelään kulkevaan kallioruhjeeseen. Kallionpinta on tässä painanteessa noin 35 – 20 metriä merenpinnan alapuolella. Ruhjeen maakerrosten paksuus on jopa yli 60 metriä, ja yleisesti 20 – 50 metriä. Irtomaakerroksen paksuus vaihtelee Björknäsin alueella nollasta (kalliopaljastumat) yli 60 metriin asti.

Pohjavedenpinta on Björknäsin pohjavesialueella Tammisaaren keskustassa merenpinnan tasossa tai hyvin lähellä sitä. Keskustasta kohti koillista pohjaveden pinta nousee vähitellen Dragsvikin alueella 5 – 7,5 metriin mpy. Pohjavesialuetta yhä koilliseen päin kuljettaessa pohjavesi nousee korkeustasolle noin +25 m mpy. ja Ekerön pohjavesialueen rajalla se on jo noin +35 – 37,5 m mpy. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on Tammisaaren keskustan alueen pohjoisosassa 5 – 25 metriä ja Prästängenin tutkitun vedenottamon ympäristössä noin 15 metriä. Björknäsin kallioruhjeessa pohjavesivyöhykkeen paksuus on paikoin yli 40 metriä ja yleisesti 10 – 40 metriä. Björknäsin vedenottamon ympäristössä pohjavesikerros on noin 15 – 20 metriä paksu. Kallioruhjeen koillispuolella kallionpinta nousee pohjaveden pintaa korkeammalle, ja alueelle on tulkittu pohjaveden virtausta estävä/ohjaava kalliokynnys. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta yli 25 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa. Björknäsin vedenottamon läheisyydessä pohjavesi on lähellä maanpintaa, kuivan maakerroksen paksuus on vain 1 – 5 metriä.

Ekerön pohjavesialue käsittää Baggträsketin ja Degerbyn välisen osan I Salpausselkää. Ympäröivän maaston kallioisuuden ja vaihtelevan topografian takia muodostuma ei erityisen selkeästi erotu maisemallisesti sillä korkeimmat kohdat on maa-aineksenoton myötä kaivettu pois. Muodostuman keskiosassa kulkee pääselänteestä noin 1 km luoteeseen pienempi, erillinen syöttöharjuselänne, jossa aines on lajittunutta hiekkaa. Ekerön pohjavesialueella kallionpinnan korkeustaso vaihtelee yli 70 metriä, noin 20 metristä merenpinnan alapuolella Ekskogenin korkeimpien kalliopaljastumien noin +55 metriin mpy. Ekerön vedenottamo sijaitsee selkeästi merenpinnan alapuolelle ulottuvassa kallioruhjeessa, joka suuntautuu Ekerövikenistä kaakkoon Kärrbyn alueelle. Kallioruhjeessa maakerrosten paksuus on suurimmillaan yli 50 metriä, ja yleisesti 20 – 40 m. Pohjavesialueen reunaosissa kerrospaksuudet ovat ohuempia.

Pohjavedenpinta on Ekerön pohjavesialueella korkeustasolla noin +12 – +47 m mpy. Korkeimmillaan se on pohjavesialueen lounaisosassa lähellä Björknäsin pohjavesialuetta noin +37,5 – +48 m mpy. Tällä alueella on myös pohjaveden virtausta estäviä/ohjaavia kalliokynnyksiä. Ekerön pohjavedenottamon välittömään läheisyyteen asennettu havaintoputki GTK 4-18 osoittautui jo heti asennusvaiheessa ylivuotoputkeksi eli pohjavesi on paineellista (kuva 19). Tällainen arteesinen akviferi syntyy kun pohjavesi on muodostunut kahden vettä läpäisemättömän kerroksen väliin. Pohjavesialueen koillisosassa Svedjaträsketin ympäristössä pohjavesi on korkeustasolla noin +22,5 – +27,5 m mpy. Tällä alueella pohjavesi virtaa muodostuman reunoille päin. Reuna-alueilla esiintyy paineellista pohjavettä. Ekerön vedenottamon kallioruhjeessa pohjavesikerroksen paksuus on varsin suuri, yleisesti 10 – 35 metriä ja paikoitellen yli 35 metriä. Ekerön vedenottamon K-11-kaivon ympäristössä pohjavesikerroksen paksuus on noin 10 – 15 metriä ja sen lounaispuolella 15 – 25 metriä. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus se vaihtelee nollasta yli 20 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa. Eckerön kallioruhjeen alueella maaperän kuivakerroksen paksuus on 5 – 20 metriä. Ekerön vedenottamon ja kaivon K11 ympäristössä pohjavesi on lähellä maanpintaa, pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus on alle metristä noin 10 metriin. Ekerön vedenottamon itäisen kaivon ympäristössä kuivan irtomaakerroksen paksuus on 5 – 15 metriä.

Karjaa B pohjavesialue sijaitsee Karjaan keskustan kallioiden ja Krusbackbergetin välissä. Eteläosassa Salpausselkää rajaavat kalliot. Pohjavesialueeseen liittyykin todennäköisesti syöttöharju koillisesta Kirkkojärven suunnasta ja toinen luoteesta Mustionjoen suunnasta. Pohjavesialueella kallionpinnan korkeustaso vaihtelee yli 100 metriä, lähes 40 metristä merenpinnan alapuolella pohjavesialueen rajojen korkeimpien kalliopaljastumien noin +55 – +65 metriin mpy. Landsbron ja Tallmon välissä on suuri kalliopainanne, jonka pohjoisosassa kulkee Mustionjoen uoma. Landsbron vedenottamon ympäristössä kallionpinta on korkeustasolla noin 25 – 33 metriä merenpinnan alapuolella. Kallioperän painanne ulottuu koko pohjavesialueen poikki. Kallioperän painanteessa maaperän paksuus on suurimmillaan noin 70 metriä ja yleisesti 30 – 60 metriä. Pohjavesialueella maa-aineksen paksuus vaihtelee nollasta (kalliomaat) aina 70 metriin asti.

Pohjavedenpinnan korkeusvaihtelu on lähes 30 metriä, korkeustasolta +12 m mpy. korkeustasolle noin +33 mpy. Pohjavesialueen lounaisosassa lähellä pohjavesialueen Karjaa A rajaa pohjavesi on korkeustasolla noin +20 – +27,5 m mpy. Tästä pohjavesipinta laskee alueen keskiosaan tasolle noin +12 m mpy. jonka jälkeen taas nousee Stegelbackenin – Malmkullan alueelta n. +20 m mpy. kohti koillista ja pohjavesialue Karjaa C rajaa Björkbackan alueen korkeustasolle yli +30 m mpy. Landsbron vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa, luokitellun pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella Mustionjoen rannalla. Ottamon ympäristössä pohjavesipinta on korkeustasolla noin +12 m mpy., joka on suunnilleen sama kuin Mustionjoen pinnan taso. Landsbron vedenottamon kallioperän painanne kerää pohjavettä laajalta alueelta ja pohjavesi virtaa pitkin kalliopainannetta kohti pohjoista purkautuen Mustionjokeen, joka on hydraulisessa yhteydessä pohjavesimuodostumaan. Pohjavesi virtaa sekä idästä että lännestä kohti pohjavesialueen keskusaluetta. Pohjavesivyöhykkeen paksuus on Karjaan keskustassa Mustionjoen Pumppulahden ja Landsbron vedenottamon välisellä alueella, aina pohjavesialueen eteläreunalle asti varsin paksu, yleisesti 10 metristä lähes 50 metriin. Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta noin 31 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnan välinen etäisyys toisistaan kasvaa. Landsbron vedenottamon ympäristössä pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus on noin 1 – 5 metriä.

Tutkimusten toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Hankkeen rahoittivat Raaseporin Vesi, Raaseporin kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus ja GTK.

Tutkimuksista valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku –palvelusta ja tutkimustulokset myöhemmin myös GTK:n Lähde –palvelusta.

Lisätietoja: 

Geologian tutkimuskeskus, geologi Tiina Kaipainen, puh. 029 503 2214, tiina.kaipainen@gtk.fi

Uudenmaan ELY-keskus, hydrogeologi Timo Kinnunen, timo.kinnunen@ely-keskus.fi

Raaseporin Vesi, Vesilaitoksen johtaja Tom Törnroos, tom.tornroos@raasepori.fi

Raaseporin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluarkkitehti Simon Store, simon.store@raasepori.fi

2019-01-07T11:18:59+00:007.1.2019|