Tervolan Kauvonkankaan pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys on valmistunut

Tervolan Kauvonkankaan pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Vuosien 2016 ja 2017 aikana tehdyt tutkimukset sisälsivät maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia sekä maatutkaluotauksia. Näillä tutkimuksilla saatiin uutta tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista Kauvonkankaan pohjavesialueella.

Olemassa olevan aineiston, tehtyjen tutkimusten ja tulkintojen perusteella Kauvonkangas on reunamoreenikompleksi, jossa läntinen osa on reunamoreenimuodostumaa ja itäinen osa deltamuodostumaa. Delta liittyy jatkeena Kauvonkankaan pohjoisosaan tulevaan Pajarinahon harjuun. Kauvonkankaan muodostuma ja Pajarinahon harju ovat pääosin moreenipeitteisiä, ja moreenikerroksen alapuolella on kairausten perusteella lajittuneita hiekka- ja sorakerrostumia. Stratigrafisesti alue on hyvin vaihteleva, moreenipatjoja ja lajittuneen aineksen kerrostumia voi olla useita päällekkäin. Paksuimmat, yhtenäisen lajittuneen aineksen kerrostumat ovat muodostuman keskivaiheilla ja Käärmevaaran kohdalla. Alueen pohjoisosassa on myös moreenisaarekkeita, joissa moreeni ulottuu yhtenäisenä maanpinnasta kallioon saakka. Pohjois- ja lounaisosissa on paikoin pintamaana vaihtelevan paksuisia hiekkakerroksia. Maakerrosten kokonaispaksuus vaihtelee muutamista metreistä aina 30 metriin saakka.

Kallionpinnan taso alueella vaihtelee suuresti sen ollessa matalimmillaan muodostuman pohjoisosassa Pajarinahon ja sen eteläpuolisella alueella, missä myös pohjavesivyöhyke on paksuimmillaan.