Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt geologisen rakenteen selvityksen Vihdin Kuonjoennummen (Povet‐tunnus 0192726) pohjavesialueella. Vuosien 2021–2023 aikana tehdyt tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maaperäkairauksista, painovoimamittauksista sekä maatutkaluotauksista. Näistä saatuja tuloksia mallintamalla tuotettiin tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjaveden pinnan tasosta ja virtaussuunnista sekä harjumuodostuman syntyvaiheista ko. pohjavesialueilla. Selvityksen rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Vihdin Vesi sekä GTK.

Kuonjoennummi on pitkittäisharju‐deltatyyppinen muodostuma. Alue rajoittuu idässä kalliomoreenialueisiin ja lännessä savi‐silttipeltoihin. Aines on pääosin hyvin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuudet saattavat olla alueen keskiosassa melko suuret. Pohjaveden saannin kannalta alue on erinomainen. Pohjavesialueen kokonaispinta‐ala on 4,1 km2 ja muodostumisalueen 2,21 km2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 1400 m3/d. Pohjavesialueen luokitukset ja rajaukset on tarkistettu 12/2018. Pohjavesialue luokitellaan luokkaan 2E. Alueella on luonnontilainen Perälän lähde pohjavesialueen luoteisosassa, joka ylläpitää monipuolista lähdelajistoa. Pohjavesialue on antikliininen, eli vettä ympäristöönsä purkava.

Kalliopinnan korkeustaso vaihtelee pohjavesialueella noin 80 metristä mpy. aluetta reunustavien

kalliomäkien 137 metriin mpy. Kallioperä on matalimmalla tasolla 80–85 m mpy. Kallion korkeustaso on noin 85–100 metriä mpy. mm. alueen keskiosissa Patalukon alueella sekä alueen luoteis- ja lounaisosissa.

Pohjaveden korkeustaso Kuonjoennummen pohjavesialueella vaihtelee 106 metristä mpy.

120 metriin mpy. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesiesiintymässä suurelta osalta aluetta luoteeseen ja länteen. Tutkimusalueen maaperä koostuu pääosin hyvin vettä läpäisevistä lajittuneen aineksen kerroksista, mikä mahdollistaa pohjaveden virtauksen pohjavesialueen halki.

Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee nollasta (ei pohjavesikerrosta) lähes 35 metriin. Keskimäärin pohjavesikerros on laajoilla alueilla 5–16 metriä. Vedenhankinnan kannalta otollisimpia alueita ovat ne, joissa pohjavesivyöhykkeen paksuus on suurin ja jonne pohjaveden virtaus suuntautuu. Tällaisia ovat Kuonjoennummen pohjavesialueella lähinnä keskiosissa Patalukon alue sekä pohjavesialueen länsi‐ ja luoteisosat.

Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta (pohjavesi maanpinnan tasossa) lähes 32 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa myös maanpinnan ja pohjavedenpinnanvälinen etäisyys toisistaan kasvaa.

Irtomaakerros on pohjavesialueella keskimäärin noin 12 metriä paksu, yleisesti noin 1–23 metriä. Eteläosan maa‐ainesten ottoalueilla irtomaakerros on paikoin 1–10 metriä paksu, mutta myös yli 30 metrin kerroksia löytyy. Maaperän suurimmat kerrospaksuudet ovat Rönninlukkojen ja Patalukon alueilla, yli 50 metriä, ja hyvin yleisesti yli 30 metriä. Siirryttäessä näiltä alueilta kohti pohjavesialueen reunoja irtomaan kerrospaksuudet pienenevät, kunnes ne reunaosien kalliorinteiltä puuttuvat kokonaan.

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta ja tutkimustulokset myöhemmin myös GTK:n Lähde-palvelusta.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, puh 040 5405265 tuire.valjus@gtk.fi

Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 050 3508319 heini.loikkanen@ely-keskus.fi

Vesilaitoksen johtaja Krista Viitasalo, Vihdin Vesi, puh.  050 4002543 krista.viitasalo@vihti.fi

Artikkelikuva J. Davidila, GTK.