{"id":10165,"date":"2018-03-08T14:24:37","date_gmt":"2018-03-08T11:24:37","guid":{"rendered":"http:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=10165"},"modified":"2018-07-30T10:03:57","modified_gmt":"2018-07-30T07:03:57","slug":"tuusiniemen-tuusjarven-pohjavesialueen-geologinen-rakenneselvitys-ja-pohjaveden-virtausmallinnus-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=10165","title":{"rendered":"Tuusniemen Tuusj\u00e4rven pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys ja pohjaveden virtausmallinnus on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Tuusniemen Tuusj\u00e4rven pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys ja pohjaveden virtausmallinnus on valmistunut. Tutkimukset tehtiin vuosien 2016 ja 2017 aikana. Tutkimusmenetelmin\u00e4 hy\u00f6dynnettiin maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maaper\u00e4kairauksia ja havaintoputkiasennuksia sek\u00e4 maatutkaluotauksia. Tutkimuksilla saatiin uutta tietoa alueen kallionpinnan korkokuvasta, maaper\u00e4kerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja pohjaveden virtaussuunnista Tuusj\u00e4rven pohjavesialueella.<\/p>\n

Tuusj\u00e4rven pohjavesialue kuuluu yhten\u00e4iseen Outokumpu-Tuusniemi-Riistavesi-Siilinj\u00e4rvi \u2013harjujaksoon. Harju on syntynyt kallioper\u00e4n ruhje\/siirrosvy\u00f6hykkeeseen ja kallionpinnan korkeuserot tutkimusalueella ovat huomattavat. Maaper\u00e4n kokonaiskerrospaksuus on muodostuman it\u00e4osan kallioalueita lukuun ottamatta ydinharjun alueella 35-70 metrin luokkaa. Maaper\u00e4 on harjun ydinalueella karkeaa soraa. Harjun lievealueilla maaper\u00e4 on hiekkavaltaista hienontuen hietavaltaiseksi sek\u00e4 harjun pohjois- ett\u00e4 etel\u00e4puolella.<\/p>\n

Pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus on enimmill\u00e4\u00e4n tutkimusalueen l\u00e4nsiosassa 50-80 metrin luokkaa. Vedenottamon l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pohjavesivy\u00f6hyke on 15-40 metrin paksuinen. Pohjavesi virtaa harjumuodostuman suuntaisesti id\u00e4st\u00e4 l\u00e4nteen. Aivan tutkimusalueen it\u00e4osassa kallionpinta nousee vallitsevan pohjavesipinnan yl\u00e4puolelle. Pohjavett\u00e4 suojaavan irtomaakerroksen paksuus on p\u00e4\u00e4asiassa 15-40 metrin luokkaa. Ohuimmillaan suojakerros on vedenottamon l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 alle kymmenen metri\u00e4.<\/p>\n

Pohjavesialueella sijaitsee Koillis-Savon Vesi Oy:n Tuusj\u00e4rven vedenottamo. Vedenottamon vaikutusalue ulottuu p\u00e4\u00e4asiassa ottamolta it\u00e4\u00e4n, mutta virtausmallinnuksen perusteella vett\u00e4 virtaa ottamolle my\u00f6s sen l\u00e4nsipuolelta. Pohjaveden laadussa on pohjavesialueella havaittavissa tiesuolauksen vaikutus kohonneina kloridi- ja natriumpitoisuuksina sek\u00e4 taimitarhatoiminta todettuina torjunta-ainepitoisuuksina.<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div>

Tutkimuksella saadut tarkemmat tiedot pohjavesialueen rakenteesta ja pohjaveden virtauskuvasta palvelevat erityisesti pohjaveden suojeluun t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, joilla turvataan alueen puhdas talousvesi.<\/p>\n

Tuusj\u00e4rven tutkimuksista valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku \u2013palvelusta (linkki http:\/\/tupa.gtk.fi\/raportti\/arkisto\/65_2017.pdf<\/a>) ja tutkimustulokset my\u00f6hemmin kev\u00e4\u00e4n kuluessa my\u00f6s GTK:n L\u00e4hde \u2013palvelusta.<\/p>\n

Tutkimusten toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK) yhteisty\u00f6ss\u00e4 Tuusj\u00e4rven kunnan, Koillis-Savon Vesi Oy:n ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong>
\nGeologian\u00a0tutkimuskeskus, geologi Anu Eskelinen, puh. 029\u00a0503 3979, anu.eskelinen@gtk.fi
\nPohjois-Savon ELY-keskus, hydrogeologi Jussi Aalto, puh. 029\u00a0023 895, jussi.aalto@ely-keskus.fi
\nTuusniemen kunta, tekninen johtaja<\/em>\u00a0Mika Karvonen, puh. 044 7209 048, mika.karvonen@tuusniemi.fi
\nKoillis-Savon Vesi Oy, toimitusjohtaja Hannu Pirinen puh.\u00a0\u00a0040\u00a0660\u00a09060, hannu.pirinen@ksvesi.fi<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[3,5,4],"tags":[],"class_list":["post-10165","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-3","category-5","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10165","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=10165"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10165\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10175,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/10165\/revisions\/10175"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=10165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=10165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=10165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}