{"id":31667,"date":"2019-01-07T11:18:59","date_gmt":"2019-01-07T08:18:59","guid":{"rendered":"http:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31667"},"modified":"2020-02-17T09:25:54","modified_gmt":"2020-02-17T07:25:54","slug":"raaseporin-bjorknasin-ekeron-ja-karjaa-bn-pohjavesialueiden-geologinen-rakenneselvitys-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31667","title":{"rendered":"Raaseporin Bj\u00f6rkn\u00e4sin, Eker\u00f6n ja Karjaa B:n pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Raaseporin Bj\u00f6rkn\u00e4sin, Eker\u00f6n ja Karjaa B:n pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Vuoden 2018 aikana tehdyt tutkimukset sis\u00e4lsiv\u00e4t maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maaper\u00e4kairauksia ja havaintoputkiasennuksia sek\u00e4 maatutkaluotauksia. N\u00e4ill\u00e4 tutkimuksilla saatiin uutta tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaper\u00e4kerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista pohjavesialueilla.<\/p>\n

Kaikki kolme pohjavesialuetta sijoittuvat Ensimm\u00e4iselle Salpaussel\u00e4lle joka ulottuu Tammisaaresta l\u00e4hes yhten\u00e4isen\u00e4 35 kilometri\u00e4 pitk\u00e4n\u00e4 reunamuodostumaharjanteena Mustion ja Virkkalan puoleenv\u00e4liin. Tammisaaresta muodostuma jatkuu yhten\u00e4isen\u00e4, 12 km pitk\u00e4n\u00e4 ja keskim\u00e4\u00e4rin 500 \u2013 600 m leve\u00e4n\u00e4 harjanteena Karjaan Kaskimaalle. Poikkileikkaukseltaan suhteellisen loivarinteinen harjanne kohoaa v\u00e4hitellen koillista kohti siten, ett\u00e4 Raaseporin koillispuolella se saavuttaa 60 metrin korkeuden merenpinnasta ja kohoaa 30 m ymp\u00e4r\u00f6ivien savikkojen yl\u00e4puolelle. Alueella esiintyy paljon rantakerrostumia, sill\u00e4 Salpaussel\u00e4ss\u00e4 on ollut runsaasti lajittunutta ainesta aaltojen kulutettavaksi ja kuljetettavaksi. Laajimmat rantakerrostumat ovatkin Salpausselkien liepeill\u00e4, miss\u00e4 hiekkaisia ja osin soraisiakin rantakerrostumia saattaa olla huomattavan paksuna kerroksena. Akviferityyppin\u00e4 tutkitut pohjavesialueet ovat antikliinisia (purkavia).<\/p>\n

Bj\u00f6rkn\u00e4sin<\/strong> pohjavesialue ulottuu kapeana sel\u00e4nteen\u00e4 Tammisaaren keskustasta noin 5 km koilliseen, jossa sit\u00e4 rajaa Eker\u00f6n pohjavesialue. Reunamuodostuma rajoittuu pohjois-, lounais- ja luoteisosistaan kalliosel\u00e4nteisiin. Bj\u00f6rkn\u00e4sin pohjavesialueella kallionpinnan korkeustaso vaihtelee yli 80 metri\u00e4, yli 35 metrist\u00e4 merenpinnan alapuolella koillisosan kalliopaljastumien yli +45 metriin mpy. Bj\u00f6rkn\u00e4sin vedenottamo sijoittuu Dragsvikin ja Bj\u00f6rkn\u00e4sin v\u00e4lill\u00e4 pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n kulkevaan kallioruhjeeseen. Kallionpinta on t\u00e4ss\u00e4 painanteessa noin 35 \u2013 20 metri\u00e4 merenpinnan alapuolella. Ruhjeen maakerrosten paksuus on jopa yli 60 metri\u00e4, ja yleisesti 20 \u2013 50 metri\u00e4. Irtomaakerroksen paksuus vaihtelee Bj\u00f6rkn\u00e4sin alueella nollasta (kalliopaljastumat) yli 60 metriin asti.<\/p>\n

Pohjavedenpinta on Bj\u00f6rkn\u00e4sin pohjavesialueella Tammisaaren keskustassa merenpinnan tasossa tai hyvin l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4. Keskustasta kohti koillista pohjaveden pinta nousee v\u00e4hitellen Dragsvikin alueella 5 \u2013 7,5 metriin mpy. Pohjavesialuetta yh\u00e4 koilliseen p\u00e4in kuljettaessa pohjavesi nousee korkeustasolle noin +25 m mpy. ja Eker\u00f6n pohjavesialueen rajalla se on jo noin +35 \u2013 37,5 m mpy. Pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus on Tammisaaren keskustan alueen pohjoisosassa 5 \u2013 25 metri\u00e4 ja Pr\u00e4st\u00e4ngenin tutkitun vedenottamon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 noin 15 metri\u00e4. Bj\u00f6rkn\u00e4sin kallioruhjeessa pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus on paikoin yli 40 metri\u00e4 ja yleisesti 10 \u2013 40 metri\u00e4. Bj\u00f6rkn\u00e4sin vedenottamon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pohjavesikerros on noin 15 \u2013 20 metri\u00e4 paksu. Kallioruhjeen koillispuolella kallionpinta nousee pohjaveden pintaa korkeammalle, ja alueelle on tulkittu pohjaveden virtausta est\u00e4v\u00e4\/ohjaava kalliokynnys. Pohjavett\u00e4 suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta yli 25 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa my\u00f6s maanpinnan ja pohjavedenpinnan v\u00e4linen et\u00e4isyys toisistaan kasvaa. Bj\u00f6rkn\u00e4sin vedenottamon l\u00e4heisyydess\u00e4 pohjavesi on l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa, kuivan maakerroksen paksuus on vain 1 \u2013 5 metri\u00e4.<\/p>\n

Eker\u00f6n<\/strong> pohjavesialue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Baggtr\u00e4sketin ja Degerbyn v\u00e4lisen osan I Salpausselk\u00e4\u00e4. Ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maaston kallioisuuden ja vaihtelevan topografian takia muodostuma ei erityisen selke\u00e4sti erotu maisemallisesti sill\u00e4 korkeimmat kohdat on maa-aineksenoton my\u00f6t\u00e4 kaivettu pois. Muodostuman keskiosassa kulkee p\u00e4\u00e4sel\u00e4nteest\u00e4 noin 1 km luoteeseen pienempi, erillinen sy\u00f6tt\u00f6harjusel\u00e4nne, jossa aines on lajittunutta hiekkaa. Eker\u00f6n pohjavesialueella kallionpinnan korkeustaso vaihtelee yli 70 metri\u00e4, noin 20 metrist\u00e4 merenpinnan alapuolella Ekskogenin korkeimpien kalliopaljastumien noin +55 metriin mpy. Eker\u00f6n vedenottamo sijaitsee selke\u00e4sti merenpinnan alapuolelle ulottuvassa kallioruhjeessa, joka suuntautuu Eker\u00f6vikenist\u00e4 kaakkoon K\u00e4rrbyn alueelle. Kallioruhjeessa maakerrosten paksuus on suurimmillaan yli 50 metri\u00e4, ja yleisesti 20 \u2013 40 m. Pohjavesialueen reunaosissa kerrospaksuudet ovat ohuempia.<\/p>\n

Pohjavedenpinta on Eker\u00f6n pohjavesialueella korkeustasolla noin +12 \u2013 +47 m mpy. Korkeimmillaan se on pohjavesialueen lounaisosassa l\u00e4hell\u00e4 Bj\u00f6rkn\u00e4sin pohjavesialuetta noin +37,5 \u2013 +48 m mpy. T\u00e4ll\u00e4 alueella on my\u00f6s pohjaveden virtausta est\u00e4vi\u00e4\/ohjaavia kalliokynnyksi\u00e4. Eker\u00f6n pohjavedenottamon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyyteen asennettu havaintoputki GTK 4-18 osoittautui jo heti asennusvaiheessa ylivuotoputkeksi eli pohjavesi on paineellista (kuva 19). T\u00e4llainen arteesinen akviferi syntyy kun pohjavesi on muodostunut kahden vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kerroksen v\u00e4liin. Pohjavesialueen koillisosassa Svedjatr\u00e4sketin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pohjavesi on korkeustasolla noin +22,5 \u2013 +27,5 m mpy. T\u00e4ll\u00e4 alueella pohjavesi virtaa muodostuman reunoille p\u00e4in. Reuna-alueilla esiintyy paineellista pohjavett\u00e4. Eker\u00f6n vedenottamon kallioruhjeessa pohjavesikerroksen paksuus on varsin suuri, yleisesti 10 \u2013 35 metri\u00e4 ja paikoitellen yli 35 metri\u00e4. Eker\u00f6n vedenottamon K-11-kaivon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pohjavesikerroksen paksuus on noin 10 \u2013 15 metri\u00e4 ja sen lounaispuolella 15 \u2013 25 metri\u00e4. Pohjavett\u00e4 suojaavan maakerroksen paksuus se vaihtelee nollasta yli 20 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa my\u00f6s maanpinnan ja pohjavedenpinnan v\u00e4linen et\u00e4isyys toisistaan kasvaa. Ecker\u00f6n kallioruhjeen alueella maaper\u00e4n kuivakerroksen paksuus on 5 \u2013 20 metri\u00e4. Eker\u00f6n vedenottamon ja kaivon K11 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pohjavesi on l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa, pohjavett\u00e4 suojaavan maakerroksen paksuus on alle metrist\u00e4 noin 10 metriin. Eker\u00f6n vedenottamon it\u00e4isen kaivon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuivan irtomaakerroksen paksuus on 5 \u2013 15 metri\u00e4.<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div>

Karjaa B<\/strong> pohjavesialue sijaitsee Karjaan keskustan kallioiden ja Krusbackbergetin v\u00e4liss\u00e4. Etel\u00e4osassa Salpausselk\u00e4\u00e4 rajaavat kalliot. Pohjavesialueeseen liittyykin todenn\u00e4k\u00f6isesti sy\u00f6tt\u00f6harju koillisesta Kirkkoj\u00e4rven suunnasta ja toinen luoteesta Mustionjoen suunnasta. Pohjavesialueella kallionpinnan korkeustaso vaihtelee yli 100 metri\u00e4, l\u00e4hes 40 metrist\u00e4 merenpinnan alapuolella pohjavesialueen rajojen korkeimpien kalliopaljastumien noin +55 \u2013 +65 metriin mpy. Landsbron ja Tallmon v\u00e4liss\u00e4 on suuri kalliopainanne, jonka pohjoisosassa kulkee Mustionjoen uoma. Landsbron vedenottamon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kallionpinta on korkeustasolla noin 25 \u2013 33 metri\u00e4 merenpinnan alapuolella. Kallioper\u00e4n painanne ulottuu koko pohjavesialueen poikki. Kallioper\u00e4n painanteessa maaper\u00e4n paksuus on suurimmillaan noin 70 metri\u00e4 ja yleisesti 30 \u2013 60 metri\u00e4. Pohjavesialueella maa-aineksen paksuus vaihtelee nollasta (kalliomaat) aina 70 metriin asti.<\/p>\n

Pohjavedenpinnan korkeusvaihtelu on l\u00e4hes 30 metri\u00e4, korkeustasolta +12 m mpy. korkeustasolle noin +33 mpy. Pohjavesialueen lounaisosassa l\u00e4hell\u00e4 pohjavesialueen Karjaa A rajaa pohjavesi on korkeustasolla noin +20 \u2013 +27,5 m mpy. T\u00e4st\u00e4 pohjavesipinta laskee alueen keskiosaan tasolle noin +12 m mpy. jonka j\u00e4lkeen taas nousee Stegelbackenin \u2013 Malmkullan alueelta n. +20 m mpy. kohti koillista ja pohjavesialue Karjaa C rajaa Bj\u00f6rkbackan alueen korkeustasolle yli +30 m mpy. Landsbron vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen pohjoisosassa, luokitellun pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella Mustionjoen rannalla. Ottamon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pohjavesipinta on korkeustasolla noin +12 m mpy., joka on suunnilleen sama kuin Mustionjoen pinnan taso. Landsbron vedenottamon kallioper\u00e4n painanne ker\u00e4\u00e4 pohjavett\u00e4 laajalta alueelta ja pohjavesi virtaa pitkin kalliopainannetta kohti pohjoista purkautuen Mustionjokeen, joka on hydraulisessa yhteydess\u00e4 pohjavesimuodostumaan. Pohjavesi virtaa sek\u00e4 id\u00e4st\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4nnest\u00e4 kohti pohjavesialueen keskusaluetta. Pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus on Karjaan keskustassa Mustionjoen Pumppulahden ja Landsbron vedenottamon v\u00e4lisell\u00e4 alueella, aina pohjavesialueen etel\u00e4reunalle asti varsin paksu, yleisesti 10 metrist\u00e4 l\u00e4hes 50 metriin. Pohjavett\u00e4 suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta noin 31 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa my\u00f6s maanpinnan ja pohjavedenpinnan v\u00e4linen et\u00e4isyys toisistaan kasvaa. Landsbron vedenottamon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pohjaveden pinnan yl\u00e4puolisen maakerroksen paksuus on noin 1 \u2013 5 metri\u00e4.<\/p>\n

Tutkimusten toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Hankkeen rahoittivat Raaseporin Vesi, Raaseporin kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus ja GTK.<\/p>\n

Tutkimuksista valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku \u2013palvelusta<\/a> ja tutkimustulokset my\u00f6hemmin my\u00f6s GTK:n L\u00e4hde \u2013palvelusta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:\u00a0<\/strong><\/p>\n

Geologian tutkimuskeskus, geologi Tiina Kaipainen, puh. 029 503 2214, tiina.kaipainen@gtk.fi<\/p>\n

Uudenmaan ELY-keskus, hydrogeologi Timo Kinnunen, timo.kinnunen@ely-keskus.fi<\/p>\n

Raaseporin Vesi, Vesilaitoksen johtaja Tom T\u00f6rnroos, tom.tornroos@raasepori.fi<\/p>\n

Raaseporin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluarkkitehti Simon Store, simon.store@raasepori.fi<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":31668,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7,4],"tags":[],"class_list":["post-31667","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-7","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31667","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31667"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31667\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31790,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31667\/revisions\/31790"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/31668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31667"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31667"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31667"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}