{"id":31705,"date":"2019-06-03T14:52:38","date_gmt":"2019-06-03T11:52:38","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31705"},"modified":"2019-06-03T14:52:38","modified_gmt":"2019-06-03T11:52:38","slug":"kontiolahden-jaamankankaan-reunamuodostuman-geologinen-rakennetutkimus-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31705","title":{"rendered":"Kontiolahden Jaamankankaan reunamuodostuman geologinen rakennetutkimus on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Kontiolahden kunnassa Jaamankankaan laajalla reunamuodostumalla tutkittiin geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita vuosien 2017 ja 2018 aikana.<\/strong> Tutkimusalueeseen sis\u00e4ltyiv\u00e4t Jaamankankaan, Sairaalasuon ja Kontioniemen pohjavesialueet. Haastetta tutkimuksiin toivat sek\u00e4 Jaamankankaan suuri pinta-ala ett\u00e4 suuret maakerrospaksuudet. Tutkimuksilla nyt saatu lis\u00e4tieto tulee palvelemaan alueen vedenhankinnan kehitt\u00e4misen lis\u00e4ksi my\u00f6s maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua sek\u00e4 toisaalta my\u00f6s alueen pohjavesien suojelua. Uuden tiedon avulla voidaan mm. tarkistaa pohjavesialueiden rajauksia sek\u00e4 toisaalta ohjata esim. rakentamista alueille, joilla ei vaaranneta alueen pohjavesien puhtautta.<\/p>\n

Painovoimamittausten, seismisten- ja maatutkaluotausten sek\u00e4 maaper\u00e4kairausten avulla pohjavesialueelta ker\u00e4ttiin lis\u00e4tietoa mm. kallioper\u00e4n asemasta, maaper\u00e4n kerrosrakenteista sek\u00e4 pohjaveden korkeustasoista ja virtaussuunnista. Geologisen rakenteen selvitt\u00e4miseksi alueella tehtiin noin 64 km painovoimamittauksia, yli 32 km maatutkaluotauksia, kaikkiaan noin 4,5 km r\u00e4j\u00e4ytysseismisi\u00e4 luotauksia sek\u00e4 kairattiin 10 pisteess\u00e4, joista yhdeks\u00e4\u00e4n asennettiin pohjaveden havaintoputki. Havaintoputkista tehtiin pohjaveden laadun profiilimittauksia ja otettiin my\u00f6s pohjavesin\u00e4ytteit\u00e4. Pohjaveden laatu alueen eri osissa vaihteli jossain m\u00e4\u00e4rin, mutta oli p\u00e4\u00e4asiassa moitteetonta.<\/p>\n

Maanpinta Jaamankankaalla on suhteellisen tasainen laajoilla alueilla mutta kalliopinnan topografia vaihtelee varsin paljon ollen alimmillaan tasolla noin +15 m mpy. (eli noin 70 m H\u00f6yti\u00e4isen pinnan alapuolella) ja korkeimmillaan tasolla noin +120 m mpy., eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kalliopaljastumina alueen l\u00e4nsiosassa. Maapeitepaksuudet vaihtelevat noin 30 -100 metrin v\u00e4lill\u00e4, ollen suurimmillaan alueen it\u00e4osassa. Maaper\u00e4 Jaamankankaan alueella kuvastaa reunamuodostumalle tyypillist\u00e4 rakennetta ja koostuu vaihtelevasti siltist\u00e4, hiedasta, hienosta hiekasta, hiekasta, sorasta sek\u00e4 paikoitellen ns. sy\u00f6tt\u00f6harjualueella my\u00f6s kivisest\u00e4 sorasta. Alueen pohjoisosasta l\u00f6ytyy my\u00f6s moreenia. P\u00e4\u00e4osin materiaali Jaamankankaassa on kuitenkin hiekkaa ja hienoa hiekkaa.<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div>

Pohjavedenpinta alueella vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 +78 m mpy. \u2013 102 m mpy. ja matalimmillaan pohjavesi on alueen kaakkoisosassa Pielisjoen suunnassa tasossa noin +78 m mpy ja toisaalta H\u00f6yti\u00e4isen ranta-alueilla tasossa noin +88 m mpy. Jaamankankaan keskiosissa pohjavedenpinta on virtausvastuksen vuoksi patoutunut noin tasoon +100 – 102 m mpy. V\u00e4lilampien-Kylm\u00e4lammen (sy\u00f6tt\u00f6)harjujakson alueella (pohjavedenottamot) tasossa noin +96 m mpy. Pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus Jaamankankaalla on keskim\u00e4\u00e4rin noin 35 – 40 metri\u00e4 ja paksuimmillaan se on noin 70 m alueen it\u00e4osassa. Alueella muodostuvat pohjavedet virtaavat reunamuodostumalle tyypillisesti s\u00e4teett\u00e4in keskelt\u00e4 kohti reuna-alueita ja purkautuvat H\u00f6yti\u00e4iseen, H\u00f6yti\u00e4isen kanavaan, Pielisjokilaaksoon sek\u00e4 etel\u00e4reunalla suoalueille ja mm. Paskol\u00e4hteen kautta.<\/p>\n

Jaamankankaan reunamuodostuman pohjaveden turvaamiseksi kannattaa alueen maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, joista V\u00e4lilampien-Kylm\u00e4lammen pitkitt\u00e4isharjun alue on luonnollisesti kaikkein t\u00e4rkein ja ko. alueella my\u00f6s pohjavett\u00e4 suojaavan maakerros on kaikkein ohuin. Valtatie 23 (Kajaanintie) sijoittuu p\u00e4\u00e4osin Jaamankankaan it\u00e4osaan ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis kankaan distaaliosaan, joten tienhoidolla on suurempaa merkityst\u00e4 pohjavesille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtatien ylitt\u00e4ess\u00e4 V\u00e4lilampien\/Kylm\u00e4lammen sy\u00f6tt\u00f6harjujakson, sek\u00e4 toisaalta my\u00f6s Kontiom\u00e4en alueella. Kontiorannan entinen varuskunta-alue Kontioniemell\u00e4 ei sijaitse Jaamankankaan mahdollisilla potentiaalisilla vedenhankinta-alueilla. Alueen suuresta laajuudesta johtuen nyt valmistunutta tutkimusta voidaan pit\u00e4\u00e4 alustavana karkeana geologisena mallina, jonka pohjalta voidaan tarkentaa Jaamankankaan osa-alueita vedenhankinnan kannalta mielenkiintoisille alueille esimerkiksi Puntarikosken ja Muuntamonmaasto suuntaan. Pohjavesialueiden rajauksiin tai eri alueiden yhdist\u00e4misiin ei nyt saaduilla tutkimustiedoilla ole vaikutusta.<\/p>\n

Tutkimusten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksesta vastasi p\u00e4\u00e4asiallisesti Geologian tutkimuskeskus (GTK) yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kontiolahden kunnan, Joensuun Veden, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ymp\u00e4rist\u00f6- sek\u00e4 Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- vastuualueiden kanssa.<\/p>\n

Lis\u00e4tiedot:<\/p>\n

Geologi Jari Hyv\u00e4rinen, Geologian tutkimuskeskus, puh. 029\u00a0503 3406<\/p>\n

Vesihuoltop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Juha Pitk\u00e4nen, Kontiolahden kunta, puh.0500 925 468<\/p>\n

Johtaja Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi, 044\u00a0576 7223<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Mika Huttunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ymp\u00e4rist\u00f6), puh. 029 502 4202<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":31708,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[7,4],"tags":[],"class_list":["post-31705","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-7","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31705","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31705"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31705\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31707,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31705\/revisions\/31707"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/31708"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31705"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31705"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31705"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}