{"id":31782,"date":"2020-02-14T13:19:31","date_gmt":"2020-02-14T11:19:31","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31782"},"modified":"2020-02-17T09:10:13","modified_gmt":"2020-02-17T07:10:13","slug":"lapinladen-taipale-nerkoon-ja-honkalammen-pohjavesialueiden-geologinen-rakenneselvitys-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31782","title":{"rendered":"Lapinlahden Taipale-Nerkoon ja Honkalammen pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Lapinlahden Taipale-Nerkoon (ELY-tunnus (0840204) ja Honkalammen (ELY-tunnus 0840201) pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Vuoden 2019 aikana tehdyt tutkimukset sis\u00e4lsiv\u00e4t maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maaper\u00e4kairauksia ja havaintoputkiasennuksia sek\u00e4 maatutkaluotauksia. N\u00e4ill\u00e4 tutkimuksilla saatiin uutta tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaper\u00e4kerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista pohjavesialueilla. Lis\u00e4ksi alueelle laadittiin rakennemallin tuloksiin pohjautuva virtausmalli vedenottosimulaatioineen.<\/p>\n

Tutkimusten toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Selvityksen ovat rahoittaneet Lapinlahden Vesi Oy, Yl\u00e4-Savon Vesi Oy, Pohjois-Savon ELY-keskus sek\u00e4 Geologian tutkimuskeskus.<\/p>\n

Taipale-Nerkoon pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,07 km2<\/sup> ja muodostumisalueen pinta-ala 0,9 km2<\/sup>. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavett\u00e4 500 m3<\/sup>\/d. Akviferin tyyppi on antikliininen eli pohjavett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n purkava. Alue on pohjois-etel\u00e4suuntainen, alavalle pohjalle kerrostunut pitkitt\u00e4isharju, joka p\u00e4\u00e4osaltaan on hienompien maalajien peitt\u00e4m\u00e4. Alue on pohjavesivy\u00f6hykkeen osalta yhten\u00e4inen muodostuman n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 katkonaisuudesta huolimatta. Honkalammen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,55 km2<\/sup> ja muodostumisalueen pinta-ala 2,26 km2<\/sup>. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavett\u00e4 2229 m3<\/sup>\/d. Akviferin tyyppi on antikliininen eli pohjavett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n purkava. Pohjavesialue rajautuu pohjoisessa Taipale-Nerkkoo pohjavesialueeseen ja etel\u00e4ss\u00e4 Haminam\u00e4ki-Humpin pohjavesialueeseen.<\/p>\n

Kallioper\u00e4 on tutkimusalueella yleisesti korkeustasolla +70 \u2013 +85 m mpy. Kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin 50 \u2013 60 metri\u00e4 ollen alimmillaan Honkalammen ja Haminam\u00e4ki-Humpin pohjavesialueiden rajalla korkeustasolla +33 metri\u00e4 mpy ja korkeimmillaan Akulan alueella, Taipale-Nerkoo \u2013pohjavesialueella, korkeustasolla +90 \u2013 +99 m mpy. T\u00e4lle alueelle muodostuu kalliokynnys, joka ohjaa pohjavesivirtausta. Honkalammen ja Taipale-Nerkoon pohjavesialueiden rajalla kallio ei nouse pohjavesipinnan yl\u00e4puolelle eik\u00e4 pohjavesialueiden v\u00e4lill\u00e4 ole pohjavesivirtausta est\u00e4v\u00e4\u00e4 maa- tai kallioper\u00e4n rakennetta.<\/p>\n

Pohjaveden korkeustaso Taipale-Nerkoon pohjavesialueella vaihtelee noin +86 metrist\u00e4 mpy. noin +90 metriin mpy. Pohjavedenpinta on korkeimmalla tasolla Taipale-Nerkoon ja Honkalammen pohjavesialueiden rajalla, korkeustasolla l\u00e4hes +90 metri\u00e4 mpy. Pohjaveden p\u00e4\u00e4asiallinen virtaussuunta on pohjavesialueen etel\u00e4osissa Taipale-Nerkoon ja Honkalammen pohjavesialueiden rajalta kohti pohjoista. Pohjaveden korkeustaso Honkalammen pohjavesialueella vaihtelee noin +85 metrist\u00e4 mpy. noin +92 metriin mpy. Pohjavedenpinta on korkeimmalla tasolla alueen pohjoisosassa ja matalimmillaan etel\u00e4osassa.<\/p>\n

Pohjaveden p\u00e4\u00e4asiallinen virtaussuunta Honkalammen pohjavesialueen pohjoisosassa on etel\u00e4st\u00e4 pohjoiseen, kohti Taipale-Nerkoon pohjavesialuetta. Honkalammen etel\u00e4osassa pohjaveden p\u00e4\u00e4asiallinen virtaussuunta on pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n. Pohjavesivirtauksen jakaja-alue sijaitsee todenn\u00e4k\u00f6isesti Valkeisenlammen pohjois-koillispuolella, alueella, miss\u00e4 harjun kulku muuttuu l\u00e4hes pohjois-etel\u00e4 \u2013suuntaiseksi.<\/p>\n

Pohjavesikerroksen paksuus on tutkimusalueen molemmilla pohjavesialueilla nollasta (ei pohjavesikerrosta) l\u00e4hes 40 metriin. Keskim\u00e4\u00e4rin pohjavesikerros on Taipale-Nerkoo pohjavesialueella noin 10 metri\u00e4 ja Honkalammen pohjavesialueella noin 10-20 metri\u00e4. Paksuimmat pohjavesikerrokset sijaitsevat tutkimusalueen pohjoisosassa Kirmanjoen etel\u00e4puolella ja keskiosassa Valkeisem\u00e4en it\u00e4puolella. Ohuimmat pohjavesikerrokset sijaitsevat tutkimusalueen keskiosassa Akulassa. Taipale-Nerkoon ja Honkalammen pohjavesialueiden rajalla pohjavesivy\u00f6hyke on noin 10 \u2013 15 metri\u00e4 paksu eik\u00e4 pohjaveden virtaukselle ole laskentamallien perustella estett\u00e4.<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div>

Taipale-Nerkoon pohjavesialueella pohjavett\u00e4 suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta noin 17 metriin, ollen harjujakson korkeimmilla alueilla yleisesti 10 \u2013 15 metri\u00e4. Nerkoonj\u00e4rven rannan l\u00e4heisyydess\u00e4 pohjavesi on l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa, n\u00e4ill\u00e4 alueilla kuivan maakerroksen paksuus on alle
\nviisi metri\u00e4. Honkalammen pohjavesialueella pohjavett\u00e4 suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta hieman yli 30 metriin. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden et\u00e4isyys on kohdissa, jotka kohoavat eniten ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 maastosta, kuten Lepp\u00e4senm\u00e4ell\u00e4, noin 25 \u2013 30 metri\u00e4.<\/p>\n

Kokonaismaakerrospaksuus vaihtelee tutkimusalueella muutamasta metrist\u00e4 60 metriin. Paksuimmat maakerrokset sijaitsevat Honkalammen pohjavesialueella varsinaisen ydinharjun alueella. Ohuimmillaan maakerrospaksuus on tutkimusten mukaisesti kairauspisteess\u00e4 41\/19, jossa kallionpinta on reilun metrin syvyydell\u00e4 maanpinnasta.<\/p>\n

Tutkimusalueen pohjavesi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 talousveden laatuvaatimukset ja \u2013suositukset (STM 1352\/2015) lukuun ottamatta mangaanipitoisuutta. My\u00f6s rautapitoisuudet ovat paikoin luonnontilaisia pohjavesi\u00e4 korkeammalla tasolla. Kohonneet mangaani- ja rautapitoisuudet liittyv\u00e4t tutkimusalueella hapettomiin pohjavesiolosuhteisiin. My\u00f6s tutkimusalueen vedenottamoilla on haasteita mangaani- ja rautapitoisuuksien osalta. Pohjaveden kloridi- ja natriumpitoisuudet ovat useassa havaintoputkessa korkeammalla tasolla kuin luonnontilaisissa pohjavesiss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin, mik\u00e4 viittaisi tiesuolauksen vaikuttavan tutkimusalueen pohjaveden laatuun.<\/p>\n

Laaditulla pohjaveden virtausmallilla (steady state, 1-kerrosmalli) simuloitiin vedenottotilanteita nykyisten vedenottamoiden (Nerkoo ja Honkaniemi) lis\u00e4ksi kahdella virtuaalisella vedenottopisteell\u00e4 (Nerkoo-Partala ja Lautalampi). Simulaation mukaan Nerkoon vedenottamo saa vetens\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa kaakosta ja vedenottamon kaappausalue ulottuu noin 2,5 km et\u00e4isyydelle hyvin vett\u00e4 johtavassa harjuytimess\u00e4. Honkaniemen vedenottamolle simuloitiin nykyisen vedenottotilanteen tilanne, jossa vedenottoa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. Molemmissa simulaatioissa vedenottamoille virtaava vesi tulee p\u00e4\u00e4asiassa pohjoisesta, mutta lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n vedenoton tilanteessa vedenoton vaikutus laajenee etel\u00e4ss\u00e4 Honkaniemell\u00e4 ja kaakossa Salonsaaren suunnassa. Valkeisen \u2013lammesta suotautuvan veden m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ei tapahdu suurta muutosta lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n vedenoton tilanteessa.<\/p>\n

Tutkimusalueelle lis\u00e4ttiin kaksi vedenottopistett\u00e4 Nerkoo-Partala ja Lauttalampi. Em. vedenottopisteiden alueella ja niiden l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 harjun rakennetieto on hyvin yleispiirteist\u00e4, mink\u00e4 vuoksi mallinnustulokset eiv\u00e4t ole niin luotettavat kuin nykyisten vedenottamoiden tulokset. Em. pumppauspisteiden soveltuvuutta yhdyskunnan vedenhankintaan ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n arvioitu vedenlaatututkimuksin.<\/p>\n

Tutkimuksista valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku \u2013palvelusta<\/a> ja tutkimustulokset my\u00f6hemmin my\u00f6s GTK:n L\u00e4hde \u2013palvelusta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:\u00a0<\/strong><\/p>\n

Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 3979, anu.eskelinen@gtk.fi
\nRami Linna, Lapinlahden kunta, puh. 040 4883 701, rami.linna@lapinlahti.fi
\nMarkus Savikuja, Yl\u00e4-Savon Vesi Oy, puh. 040 7567 402, markus.savikuja@yla-savonvesi.fi
\nJussi Aalto, Etel\u00e4-Savon ELY-keskus, puh. 029 5026 776, jussi.aalto@ely-keskus.fi<\/p>\n<\/div>

<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":31783,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[9,4],"tags":[],"class_list":["post-31782","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2020-2","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31782","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31782"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31782\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31788,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31782\/revisions\/31788"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/31783"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31782"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31782"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31782"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}