{"id":31830,"date":"2020-09-04T13:28:19","date_gmt":"2020-09-04T11:28:19","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31830"},"modified":"2020-09-04T13:28:19","modified_gmt":"2020-09-04T11:28:19","slug":"pohjavesitutkimukset-kuopiossa-juankosken-rajasalmella-ovat-valmistuneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31830","title":{"rendered":"POHJAVESITUTKIMUKSET KUOPIOSSA JUANKOSKEN RAJASALMELLA OVAT VALMISTUNEET"},"content":{"rendered":"

Kuopion Juankoskella tutkittiin vuosina 2018 – 2019 vedenhankintaa varten t\u00e4rke\u00e4n Rajasalmen pohjavesialueen geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita. <\/strong>Tutkimusten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK) yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kuopion kaupungin, Kuopion Veden ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ymp\u00e4rist\u00f6 ja luonnonvarat- vastuualueen kanssa.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Hydrogeologiseen rakenneselvitykseen liittyvien painovoimamittausten, maatutkaluotausten sek\u00e4 maaper\u00e4kairausten ja pohjavesiputkien asennusten my\u00f6t\u00e4 Rajasalmelta saatiin lis\u00e4tietoa mm. kallioper\u00e4n asemasta, pohjavesiolosuhteista, pohjavesi\u00e4 ohjaavista kalliokynnyksist\u00e4, pohjaveden korkeustasoista ja virtaussuunnista sek\u00e4 maaper\u00e4n kerrosrakenteista.<\/p>\n

Maastotutkimuksia tehtiin kentt\u00e4kausien 2018 ja 2019 aikana. Alueella tehtiin raskaita maaper\u00e4kairauksia yhdeks\u00e4ss\u00e4 (9) pisteess\u00e4 joista seitsem\u00e4\u00e4n (7) asennettiin pohjaveden havaintoputki. Kairaussyvyydet vaihtelivat 1,8 \u2013 47,0 metrin v\u00e4lill\u00e4. Kallioper\u00e4n syvyyden ja irtomaalajikerrosten paksuuden selvitt\u00e4miseksi tehtiin lis\u00e4ksi noin 12,5 km painovoimamittauksia (625 mittauspistett\u00e4) sek\u00e4 noin 8,9 km maatutkaluotauslinjoja. Geologisen rakennemallin pohjalta pohjavesialueelle laadittiin lopuksi my\u00f6s pohjavesien matemaattinen virtausmalli.<\/p>\n

Pohjavesialueiden perusteellisimmilla tutkimuksilla saatava lis\u00e4tieto palvelee mm. alueen pohjavedenhankintaa, maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua sek\u00e4 pohjaveden suojelua. Saadun uuden tiedon avulla on mahdollista mm. tarkistaa nykyisi\u00e4 pohjavesialueiden rajauksia sek\u00e4 ohjata kaavoitusta ja rakentamista esimerkiksi sellaisille alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemm\u00e4t.<\/p>\n

Rajasalmen pohjavesialueella kalliopinnan asema pohjavesialueella vaihtelee tasolla noin + 45 – +120 m mpy ja monin paikoin pohjavesialue rajoittuu, etenkin l\u00e4nsiosastaan kallioalueisiin. Pohjoisosassa kallioper\u00e4 on huomattavasti syvemm\u00e4ll\u00e4 kuin etel\u00e4osassa ja pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus on suurimmillaan Rajasalmen alueella jopa noin 45 m, mutta osassa keskeist\u00e4 harjualuetta (pysyv\u00e4) pohjavesivy\u00f6hyke puuttuu toisaalta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan. Rajasalmen alueella my\u00f6s kokonaiskerrospaksuudet ovat suurimmillaan eli reilun 50 metrin luokkaa. Laajoilla alueilla etenkin pohjavesialueen etel\u00e4osassa kerrospaksuudet ovat toisaalta vain muutamia metrej\u00e4.<\/p>\n

Pohjaveden pinta vaihtelee alueella paljon, pohjoisosan tasosta noin +89 m mpy etel\u00e4osan noin +115 m mpy tasoon. Pohjavesien virtausolosuhteet Rajasalmen alueella ovat monimutkaiset suurista pohjavesipinnan eroista johtuen. Teerim\u00e4en pohjoispuolisella alueella on laajahko kallioper\u00e4n muodostama kynnysalue, joka n\u00e4ytt\u00e4isi jakavan alueen kahteen erilliseen pohjavesimuodostumaan. Etel\u00e4osan Helvetinhautojen pohjavesialueelta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vaikuttaisi olevan selke\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 pohjoiseen Rajasalmen pohjavesialueelle.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

Pohjaveden laatua tutkittiin pohjavesiputkista otettujen kerroksittaisten vesin\u00e4ytteiden avulla.\u00a0 Sen lis\u00e4ksi (Yl\u00e4-) Vehkaj\u00e4rven pintavesien vaikutusta pohjavedenottamoon tutkittiin isotooppien avulla. Pohjavesien virtausmalli laadittiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 ainoastaan pohjavesialueen pohjoisosaan Rajasalmen alueelle. Nykyisill\u00e4 vedenottom\u00e4\u00e4rill\u00e4 rantaimeytyminen vaikuttaa olevan v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4osa vedenottamon vedest\u00e4 on harjupohjavett\u00e4, mutta toisaalta luvanmukaisella maksimivedenottom\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 rantaimeytyv\u00e4 veden m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4stikin riippuen vallitsevista olosuhteista.<\/p>\n

Pohjaveden laatu oli alueen pohjoisosassa hyv\u00e4 my\u00f6s akviferin syvemmiss\u00e4 osissa, mutta laatu oli selv\u00e4sti huonompi alueen etel\u00e4osassa ja varsinkin Helvetinhaudan alueella. Isotooppitutkimusten perusteella Rajasalmen pohjavedenottamon kaivoihin ei imeydy juurikaan Vehkaj\u00e4rven pintavesi\u00e4, ainakaan nykyisill\u00e4 vedenottom\u00e4\u00e4rill\u00e4 ja\/tai n\u00e4ytteenoton aikaisissa olosuhteissa (syksy). Tehdyist\u00e4 tutkimuksista ja saaduita tuloksista on laadittu ty\u00f6raportti, pohjavesien virtausmallinnus on esitetty erillisess\u00e4 raportissa.<\/p>\n

Lis\u00e4tiedot:<\/strong><\/p>\n

Jari Hyv\u00e4rinen, Geologian tutkimuskeskus, jari.hyvarinen@gtk.fi<\/a>, puh. 029\u00a0503 3406<\/p>\n

P\u00e4ivi Rissanen, Kuopion kaupunki, paivi.rissanen@kuopio.fi<\/a>, puh. 044 7185 303<\/p>\n

Jussi Aalto, Pohjois-Savon ELY-keskus, jussi.aalto@ely-keskus.fi<\/a>, puh. 029\u00a0502 6776<\/p>\n

Kuopion Vesi Oy, Kirsi T\u00e4hti, kirsi.tahti@kuopionvesi.fi<\/a>, p.044 718 5322<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":31833,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[9,4],"tags":[],"class_list":["post-31830","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2020-2","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31830"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31834,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31830\/revisions\/31834"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/31833"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}