{"id":31835,"date":"2020-09-04T13:28:55","date_gmt":"2020-09-04T11:28:55","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31835"},"modified":"2020-09-04T13:28:55","modified_gmt":"2020-09-04T11:28:55","slug":"pohjavesitutkimukset-kuopiossa-nilsian-kirkonkylan-pohjavesialueella-ovat-valmistuneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31835","title":{"rendered":"POHJAVESITUTKIMUKSET KUOPIOSSA NILSI\u00c4N KIRKONKYL\u00c4N POHJAVESIALUEELLA OVAT VALMISTUNEET"},"content":{"rendered":"

Kuopion Nilsi\u00e4ss\u00e4 tutkittiin vuosina 2018 – 2019 vedenhankintaa varten t\u00e4rke\u00e4n Nilsi\u00e4n kirkonkyl\u00e4n pohjavesialueen geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita. <\/strong>Tutkimusten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK) yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kuopion kaupungin, Kuopion Veden ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ymp\u00e4rist\u00f6 ja luonnonvarat- sek\u00e4 Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueiden kanssa.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Hydrogeologiseen rakenneselvityksiin liittyvien painovoimamittausten, maatutkaluotausten sek\u00e4 maaper\u00e4kairausten ja pohjavesiputkien asennusten avulla Nilsi\u00e4n kirkonkyl\u00e4n pohjavesialueelta saatiin lis\u00e4tietoa mm. kallioper\u00e4n asemasta, pohjaveden virtausta ohjaavista kalliokynnyksist\u00e4, pohjaveden korkeustasoista ja virtaussuunnista sek\u00e4 maaper\u00e4n kerrosrakenteista. Lis\u00e4ksi pohjavesialueelle laadittiin pohjavesien matemaattinen virtausmalli sek\u00e4 ns. haavoittuvuusanalyysi.<\/p>\n

Pohjavesialueiden tutkimisella saatava lis\u00e4tieto palvelee vedenhankintaa, maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua sek\u00e4 pohjaveden suojelua. Uuden tiedon avulla voidaan mm. tarkistaa nykyisi\u00e4 pohjavesialueiden rajauksia sek\u00e4 ohjata kaavoitusta ja rakentamista alueille, joilla riskit pohjavedelle ovat pienemm\u00e4t.<\/p>\n

Maastot\u00f6it\u00e4 alueella tehtiin kentt\u00e4kausien 2018 ja 2019 aikana, joista merkitt\u00e4vimpin\u00e4 olivat raskaat maaper\u00e4kairaukset sek\u00e4 geofysikaaliset painovoimamittaukset. \u00a0Alueella tehtiin raskaita maaper\u00e4kairauksia kaikkiaan 12 tutkimuspisteess\u00e4, joihin kaikkiin asennettiin pohjaveden havaintoputki. Niiden lis\u00e4ksi tehtiin kevyit\u00e4 maaper\u00e4kairauksia 22 pisteess\u00e4 eri puolilla pohjavesialuetta l\u00e4hinn\u00e4 tarkentamaan taajama-alueen geologiaa sek\u00e4 pohjavesialueen rajauksia. Kallioper\u00e4n aseman ja irtomaalajikerrosten paksuuden selvitt\u00e4miseksi tehtiin reilut 10 km painovoimamittauksia (520 mittauspistett\u00e4), sek\u00e4 45 kpl maatutkaluotauslinjoja yhteens\u00e4 noin 25 km. Lis\u00e4ksi nyt asennetuista havaintoputkista otettiin kerroksittaisia vesin\u00e4ytteit\u00e4 pohjaveden laadun selvitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Tutkimustulokset on koottu loppuraportiksi ja Nilsi\u00e4n kirkonkyl\u00e4n pohjavesialueen geologinen rakenne on saatu p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n selvitetty\u00e4. Alueelle laadittiin samassa yhteydess\u00e4 my\u00f6s pohjavesien virtausmalli. Kalliopinnan asema pohjavesialueella vaihtelee noin tasolla noin + 50 – +120 m mpy ja syvimmill\u00e4\u00e4n kallioper\u00e4 on pohjavesialueen poikki kulkevien kahden kaakko-luode suuntaisen ruhjevy\u00f6hykkeen alueella. Paljastuneena kallioper\u00e4 on ainoastaan paikoitellen kaakkoisosan soramonttualueella. Maanpinnan asema pohjavesialueella vaihtelee taajama-alueen tasosta +100 \u2013 105 m mpy aina keskeisen harjualueen (Ritoharju-Kangas) noin +140 m mpy korkeustasoon saakka.<\/p>\n

Pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus alueella on suurimmillaan 45 m, mutta toisaalta monin paikoin kaakkoisosassa pysyv\u00e4 pohjavesivy\u00f6hyke puuttuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokonaan. Paksuimmillaan pohjavesivy\u00f6hyke on etel\u00e4osassa Kankaisten v\u00e4lisell\u00e4 sel\u00e4nteell\u00e4, jossa my\u00f6s kokonaiskerrospaksuus on suurimmillaan. Pohjaveden pinta vaihtelee l\u00e4nsiosan tasosta noin +115 m mpy it\u00e4osan noin +96 m mpy eli Syv\u00e4rin tasoon. Kokonaismaakerrospaksuus on pienimmill\u00e4\u00e4n vain muutamia metrej\u00e4 ja paksuimmillaan noin 50 metri\u00e4. Varsinaisen pohjavesialueen it\u00e4puolella, Syv\u00e4riin rajoittuvalla alueella, maaper\u00e4n kerrospaksuudet ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 (20 \u2013 30 metri\u00e4), mutta maaper\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hienoa hiekkaa ja hietaa koko kerrospaksuudeltaan. Pohjaveden laatu osoittautui tutkituilta osiltaan p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div>

Nilsi\u00e4n pohjavesialueelle laadittiin my\u00f6s pohjavesien matemaattinen virtausmalli, jonka avulla simuloitiin mm. erilaisia Kankaan pohjavedenottamon pumppausm\u00e4\u00e4ri\u00e4. Nykyisell\u00e4 vedenottom\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 (noin 540 m3<\/sup>\/d) ottamon kaappausalue on varsin pienialainen ja suuntautuu l\u00e4hinn\u00e4 vedenottamon luoteispuolelle. Ottom\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 1000 m3<\/sup>\/d kaappausalue suuntautuu osittain my\u00f6s kaakon suuntaan kohti taajamaa ja Iso-Kankaista p\u00e4\u00e4osan vedest\u00e4 ollessa edelleen per\u00e4isin luoteisosasta. Luvan mukaisella maksimiottom\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 (1500 m3<\/sup>\/d) vedenottamon kaappausalue on jo varsin laaja ulottuen kaakossa Iso-Kankaiselle asti ja pohjavedenpinta alenisi vedenottamoalueella noin kaksi metri\u00e4 nykyisest\u00e4.<\/p>\n

Pohjavesialueelle tehtiin my\u00f6s ns. haavoittuvuusanalyysi hy\u00f6dynt\u00e4en seitsem\u00e4\u00e4 (7) eri geologisista ja hydrogeologista komponenttia. Lopputuloksena pohjavesialue on jaettu erilaisen haavoittuvuusindeksin mukaisiin alueisiin siten, ett\u00e4 korkean haavoittuvuuden alueet on merkitty kartalle punaisella ja matalan haavoittuvuuden alueet vastaavasti vihre\u00e4ll\u00e4 v\u00e4rill\u00e4. Haavoittuvuusindeksi vaihteli eritt\u00e4in matalan haavoittuvuusindeksin (i=31) alueesta korkean haavoittuvuusindeksin alueeseen (i=266). Saatua tietoa on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 alueen eri toimintojen sijoittumisen tarkastelussa. Korkeimmillaan haavoittuvuusindeksi on varsin odotetusti pohjoisosan soranottoalueilla ja matalimmillaan alueen reunaosissa hienorakeisten sedimenttien alueella.<\/p>\n

Lis\u00e4tiedot:<\/strong><\/p>\n

Jari Hyv\u00e4rinen, Geologian tutkimuskeskus, jari.hyvarinen@gtk.fi<\/a>, puh. 029\u00a0503 3406<\/p>\n

P\u00e4ivi Rissanen, Kuopion kaupunki, paivi.rissanen@kuopio.fi<\/a>, puh. 044 7185 303<\/p>\n

Jussi Aalto, Pohjois-Savon ELY-keskus, jussi.aalto@ely-keskus.fi<\/a>, puh. 029\u00a0502 6776<\/p>\n

Kuopion Vesi Oy, Kirsi T\u00e4hti, kirsi.tahti@kuopionvesi.fi<\/a>, p.044 718 5322<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":31837,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[9,4],"tags":[],"class_list":["post-31835","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2020-2","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31835","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31835"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31835\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31839,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31835\/revisions\/31839"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/31837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31835"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31835"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31835"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}