{"id":31977,"date":"2021-09-03T06:53:52","date_gmt":"2021-09-03T04:53:52","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31977"},"modified":"2021-09-03T06:53:52","modified_gmt":"2021-09-03T04:53:52","slug":"kontiolahden-kulhon-pohjavesialueen-geologinen-rakennemalli-ja-alueen-pohjavesien-virtausmalli-ovat-valmistuneet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31977","title":{"rendered":"Kontiolahden Kulhon pohjavesialueen geologinen rakennemalli ja alueen pohjavesien virtausmalli ovat valmistuneet"},"content":{"rendered":"<div class=\"fusion-fullwidth fullwidth-box fusion-builder-row-1 fusion-flex-container nonhundred-percent-fullwidth non-hundred-percent-height-scrolling\" style=\"--awb-border-radius-top-left:0px;--awb-border-radius-top-right:0px;--awb-border-radius-bottom-right:0px;--awb-border-radius-bottom-left:0px;--awb-flex-wrap:wrap;\" ><div class=\"fusion-builder-row fusion-row fusion-flex-align-items-flex-start fusion-flex-content-wrap\" style=\"max-width:1872px;margin-left: calc(-4% \/ 2 );margin-right: calc(-4% \/ 2 );\"><div class=\"fusion-layout-column fusion_builder_column fusion-builder-column-0 fusion_builder_column_1_1 1_1 fusion-flex-column\" style=\"--awb-bg-size:cover;--awb-width-large:100%;--awb-margin-top-large:0px;--awb-spacing-right-large:1.92%;--awb-margin-bottom-large:20px;--awb-spacing-left-large:1.92%;--awb-width-medium:100%;--awb-order-medium:0;--awb-spacing-right-medium:1.92%;--awb-spacing-left-medium:1.92%;--awb-width-small:100%;--awb-order-small:0;--awb-spacing-right-small:1.92%;--awb-spacing-left-small:1.92%;\"><div class=\"fusion-column-wrapper fusion-column-has-shadow fusion-flex-justify-content-flex-start fusion-content-layout-column\"><div class=\"fusion-text fusion-text-1\"><p>Kulhon vedenhankintaan t\u00e4rke\u00e4n pohjavesialueen kaakkoisosissa on tehty alueen geologisen rakenteen selvitt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 maastotutkimuksia sek\u00e4 erilaisia mallinnuksia. Ty\u00f6t toteutettiin yhteisty\u00f6projektina ja rahoitettiin projektiin osallistuvien tahojen kesken. Mukana projektissa olivat Kontiolahden kunta, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Savon Kuljetus Oy, Tornator Oyj, Maansiirto ja Soraliike M-Levy Oy, Paiholan Yhteismets\u00e4, Lakan Betoni Oy, Kuljetus ja Kuormaus Judin Oy ja Destia Oy. Mukana tutkimuksissa oli my\u00f6s Joensuun Vesi, jolla on Kulhon alueella k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n Kerolan pohjavedenottamo.<\/p>\n<p>Tutkimusten keskeisen\u00e4 tavoitteena oli saada alueen hydrogeologisen rakenteen sek\u00e4 pohjavesien virtausmallinnuksen avulla riitt\u00e4v\u00e4sti tietopohjaa alueen maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua varten. Joensuun ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kallioper\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 laajalti mustaliuskeita ja seudun pohjavesiss\u00e4 on yleisesti havaittu erityisen korkeita nikkelipitoisuuksia. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 alueen maa- ja kallioper\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s pohjavesiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 nikkelipitoisuuksia sek\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alustavasti my\u00f6s nikkelin kulkeutumiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Alueella tehtiin painovoimamittauksia kalliopinnan aseman selvitt\u00e4miseksi sek\u00e4 asennettiin nelj\u00e4 uutta pohjaveden havaintoputkea. Alueelta otettiin pohjavesi- sek\u00e4 maa- ja kallioper\u00e4n\u00e4ytteit\u00e4. My\u00f6s alueen vanha tutkimusaineisto k\u00e4ytiin l\u00e4pi. Pohjavesialueen rakenteessa pyrittiin kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota sek\u00e4 kallioper\u00e4n topografiaan, ett\u00e4 hyvin vett\u00e4 johtavien karkeiden hiekka-soramateriaalien esiintymiseen. Samalla pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s Kerolan pohjavedenottokaivojen valuma-alueiden olosuhteita sek\u00e4 lis\u00e4ksi selvitettiin mahdollisia syit\u00e4 pohjavesikaivojen nikkelipitoisuuden noususuuntaiselle kehitykselle. Lopuksi alueelle laadittiin pohjavesien matemaattinen virtausmalli.<\/p>\n<p>Kulhon alueen (ja Joensuun seudun yleisemminkin) pohjavesien paikoittaisen korkean nikkelipitoisuuden perussyyn\u00e4 ovat tutkimusalueen maa- ja kallioper\u00e4ss\u00e4 ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s pohjavesiss\u00e4 esiintyv\u00e4 luontaisesti korkea nikkelipitoisuus, jota alueen hydrogeologiset olosuhteet ja nikkelin geokemiallinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen lis\u00e4ksi vahvistavat. Pohjavesien nikkelipitoisuudessa on havaittavissa alueittaista varsin suurtakin vaihtelua.<\/p>\n<p>Alueen kallioper\u00e4n alustava topografia saatiin tutkimusten avulla p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n selville ja Kulhon alueen pohjavesien virtausmallinnuksella pystyttiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueen pohjavesien virtausolosuhteet p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n. Vedenottamon kaivojen nikkelipitoisuudessa havaitun nousevan trendin voidaan tehtyjen tutkimusten perusteella katsoa johtuvan ainakin seuraavista tekij\u00f6ist\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Avonaisten maa-ainestenottoalueiden (ja osin my\u00f6s luonnontilaisten alueiden) raskasmetallipitoisesta maaper\u00e4st\u00e4, josta sade- ja sulamisvedet huuhtovat raskasmetalleja (ja erityisesti nikkeli\u00e4) pohjavesivy\u00f6hykkeeseen ja edelleen pohjavesien virtauksen mukaan. Osa soranottoalueista sijoittuu vedenottokaivojen mallinnetuille kaappausalueille.<\/li>\n<li>Kulhon pohjavesialueen pohjavesien muodostumis- ja virtausolosuhteiden sek\u00e4 vuosittaiset ett\u00e4 vuodenaikoihin liittyv\u00e4t vaihtelut, joiden my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s pohjavesien virtauskuviot alueella vaihtelevat. Toisaalta my\u00f6s pohjavedenottokaivojen pumppausm\u00e4\u00e4rien vaihtelu muuttaa pohjavesien virtauskuviota vedenottokaivojen ymp\u00e4rill\u00e4.<\/li>\n<li>Vedenottokaivot sijaitsevat alueen keskeisell\u00e4 pohjavesien it\u00e4-l\u00e4nsi suuntaisella virtausvy\u00f6hykkeell\u00e4, joka tuo alueen it\u00e4osien selv\u00e4sti nikkelipitoisempaa pohjavett\u00e4 kaivoalueelle.<\/li>\n<li>Oma vaikutuksensa nikkelipitoisuuden nousuun on mahdollisesti my\u00f6s alueen ruhjevy\u00f6hykkeiden mustaliuskevaikutteisilla kalliopohjavesill\u00e4, sik\u00e4li kun niill\u00e4 on yhteyksi\u00e4 maaper\u00e4n pohjavesiin. Asian selvitt\u00e4minen vaatisi kuitenkin lis\u00e4tutkimuksia.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kulhon ja yleisestikin Joensuun seudun maaper\u00e4muodostumien geologia, hydrogeologia sek\u00e4 geokemia ovat monimutkaisia ja niiden seikkaper\u00e4inen selvitt\u00e4minen edellytt\u00e4isi runsaasti lis\u00e4tutkimuksia. Tietopuutteita alueella on edelleen mm. kalliopinnan topografiassa ja nimenomaan mahdollisissa kalliokynnyksiss\u00e4 sek\u00e4 esimerkiksi nikkelipitoisen maaper\u00e4n ja pohjaveden jakautumisessa eri puolilla laajaa pohjavesialuetta.\u00a0 Tutkimuksia olisikin syyt\u00e4 niilt\u00e4 osin jatkaa.<\/p>\n<p>Jatkotoimenpitein\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tehostaa alueen pohjaveden laadun tarkkailua erityisesti nikkelin suhteen ja nimenomaan koko pohjavesialueella. Nyt saadut tutkimustulokset antavat hyv\u00e4n pohjan ja taustat jatkoselvityksille, joita olisi syyt\u00e4 jatkaa ennen mahdollisten Kulhon alueen maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien suunnitelmien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4.\u00a0 Alueen tutkimuksia tullaan l\u00e4hitulevaisuudessa jatkamaan.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoja:<\/p>\n<p>Jari Hyv\u00e4rinen, Geologian tutkimuskeskus, <a href=\"mailto:jari.hyvarinen@gtk.fi\">jari.hyvarinen@gtk.fi<\/a>, 029\u00a0550 3406.<\/p>\n<p>Artikkelikuva A. Kiiskinen, GTK.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":31978,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[10,4],"tags":[],"class_list":["post-31977","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-10","category-ajankohtaista"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31977","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31977"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31977\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31981,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31977\/revisions\/31981"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/31978"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31977"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31977"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31977"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}