{"id":31996,"date":"2022-01-24T12:45:00","date_gmt":"2022-01-24T10:45:00","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31996"},"modified":"2022-01-24T12:45:00","modified_gmt":"2022-01-24T10:45:00","slug":"geologisen-rakenteen-selvitys-hyvinkaan-kapilamminnummella-ja-tuusulan-kellokoskella-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=31996","title":{"rendered":"GEOLOGISEN RAKENTEEN SELVITYS HYVINK\u00c4\u00c4N KAPILAMMINNUMMELLA JA TUUSULAN KELLOKOSKELLA ON VALMISTUNUT"},"content":{"rendered":"

Hyvink\u00e4\u00e4n Kapilamminnummen (ELY-tunnus 0110603) ja Tuusulan Kellokosken (ELY-tunnus 0185804) pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Uudenmaan ELY-keskuksen, Keski-Uudenmaan Veden rahoittamassa projektissa vuoden 2021 aikana. Kapilamminnummi sijaitsee noin 9 km Hyvink\u00e4\u00e4n keskustasta kaakkoon, l\u00e4hell\u00e4 kunnanrajaa. Kellokoski sijaitsee Tuusulan kunnan koillisosassa. Tutkimusalueiden et\u00e4isyys toisistaan on noin seitsem\u00e4n kilometri\u00e4, ja niiden v\u00e4liss\u00e4 sijaitsee Santakosken (ELY-tunnus 0185852) pohjavesialue.<\/p>\n

Tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, painovoimamittauksista ja raskaista porakonekairauksista. Kapilammin alueella tehtiin my\u00f6s maatutkaluotauksia. Tutkimustuloksia mallintamalla saatiin tarkennettua tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaper\u00e4kerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista.<\/p>\n

Kapilamminnummen pohjavesialue<\/strong><\/p>\n

Kapilamminnummen tutkimusalue on pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n suuntautunut pitkitt\u00e4isharju, joka laajenee etel\u00e4osastaan Kapilamminnummeksi. Pohjavesialue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 vain pitkitt\u00e4isharjun etel\u00e4osan, sill\u00e4 Myllykyl\u00e4n kohdalla virtauksen katkaisee mahdollinen kalliokynnys. Tutkimusten mukaan pohjavesialueen etel\u00e4osasta Kielokallion pohjoisosasta koilliseen Saarikoskelle sijoittuu pohjaveden virtausta osittain rajoittava ja osittain virtauksen kokonaan katkaiseva kalliokynnys. L\u00e4nness\u00e4 alue rajoittuu kallioharjanteisiin, id\u00e4ss\u00e4 ja etel\u00e4ss\u00e4 savikoihin. Aines on hyvin vett\u00e4 johtavaa hiekkaa, kivist\u00e4 hiekkaa ja soraa. Pintaosat ovat paikoin hyvin lohkareisia. Reuna-alueilla esiintyy hienoa hiekkaa ja siltti\u00e4. Muodostumassa esiintyy muinaisrantoja.<\/p>\n

Vuonna 1974 tehdyn koepumppauksen mukaan Kaukaksen tutkitun vedenottamon antoisuudeksi saatiin 1300 m3<\/sup>\/vrk. Kapilamminnummen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,24 km2<\/sup>, josta muodostumisalueen pinta-ala 1,67 km2<\/sup>. Akviferin tyyppi on antikliininen eli vett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n purkava. Rantaimeytyminen Keravanjoesta on mahdollista.<\/p>\n

Kapilamminnummen pohjavesialueella on kalliopaljastumia etenkin alueen lounaisosassa, mutta my\u00f6s yksitt\u00e4isi\u00e4 paljastumia alueen keskiosissa. Kallioper\u00e4n korkeustaso vaihtelee pohjavesialueella noin +62 – +114 m mpy. Keskim\u00e4\u00e4rin kallionpinta on korkeustasolla +88 – +101 m mpy.<\/p>\n

Pohjaveden korkeustaso Kapilamminnummen pohjavesialueella vaihtelee +84 – +102 m mpy ja on keskim\u00e4\u00e4rin korkeustasolla +94 m mpy.<\/p>\n

Kellokosken pohjavesialue<\/strong><\/p>\n

Kellokosken pohjavesialue sijaitsee Keravanjoen etel\u00e4puolella ja rajoittuu pohjoisessa Keravanjokeen. Se on hyvin pienikokoinen, mutta pohjaveden hankinnan kannalta hyv\u00e4 alue. Alue on p\u00e4\u00e4osin paksun savipatjan peitossa. Ainoastaan vedenottamon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4 vett\u00e4 johtavat kerrokset ulottuvat maanpintaan asti muodostaen hiekkakumpareet. Saven alapuolisten, vett\u00e4 johtavien kerrosten vedenl\u00e4p\u00e4isevyys on hyv\u00e4. Varsinaisen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on vain 0,28 km2<\/sup>, josta muodostumisalueen pinta-ala vain 0,03 km2<\/sup>. Alueella muodostuvan pohjaveden m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on arvioitu 600 m3<\/sup>\/vrk. Akviferin tyyppi on antikliininen eli vett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n purkava. Vedenotossa havaittu hyv\u00e4 tuotto antaakin olettaa, ett\u00e4 alue, jolta Korkeam\u00e4en vedenottamo ker\u00e4\u00e4 vetens\u00e4 on paljon suurempi kuin pohjavesialueen nykyinen rajaus. Rantaimeytyminen Keravanjoesta on mahdollista. Vuoden 1963 koepumppausten perusteella pohjaveden valuma-alue on useita neli\u00f6kilometrej\u00e4 ja tehokas valuma-alue on 1 – 1,5 km2<\/sup>\u00a0laajuinen.<\/p>\n

Yleisesti tutkimusalueen kalliopinnan korkeustaso on huomattavasti korkeammalla aluetta reunustavilla kalliom\u00e4ill\u00e4 ja laskee paikoitellen alle merenpinnan korkeustason kalliom\u00e4kien v\u00e4liin j\u00e4\u00e4vill\u00e4 peltoaukeilla. Kallionpinnan vaihteluv\u00e4li tutkimusalueella on -27 – +100 m mpy.<\/p>\n

Kellokosken pohjavesialueella pohjaveden pinta on korkeustasolla +49 – +50 m mpy. Kellokosken ja etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4 sijaitsevan Nummenkyl\u00e4n pohjavesialueen v\u00e4lisell\u00e4 alueella pohjavesi on korkeustasolla +50 – +53 m mpy. Pohjaveden virtaus on mahdollista Kellokosken ja Nummenkyl\u00e4n pohjavesialueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Pohjaveden laatuun liittyv\u00e4t jatkotutkimukset<\/strong><\/p>\n

Santakosken, Kellokosken ja Kapilamminnummen pohjavesien laatua tutkitaan erillisen\u00e4 ty\u00f6n\u00e4. Santakosken ja Kapilamminnummen pohjavesialueiden kemiallisen tilan selvityksell\u00e4 tutkitaan kyseisten pohjavesialueiden laatua ja soveltuvuutta juomavedeksi. Santakosken ja Kellokosken vesien isotooppiselvityksell\u00e4 on tarkoitus tutkia, kuinka iso osa kyseisten pohjavesialueiden vedenottamoiden vedest\u00e4 on per\u00e4isin Keravan joesta. Tutkimuksista laaditaan erillinen raportti vuoden 2022 lopussa.<\/p>\n

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta<\/a> ja L\u00e4hde-palvelusta lahde.gtk.fi<\/a>.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja tutkimuksista:<\/strong><\/p>\n

Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, tuire.valjus@gtk.fi<\/a><\/p>\n

Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keksus, heini.loikkanen@ely-keskus.fi<\/a><\/p>\n

Kari Korhonen, Keski-Uuudenmaan Vesi, kari.korhonen@kuvesi.fi<\/a><\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":31997,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[15],"tags":[16,18,19,17],"class_list":["post-31996","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-15","tag-hyvinkaa","tag-kapilamminnummi","tag-kellokoski","tag-tuusula"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31996","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=31996"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31996\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32000,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/31996\/revisions\/32000"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/31997"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=31996"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=31996"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=31996"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}