{"id":32010,"date":"2022-03-17T11:15:39","date_gmt":"2022-03-17T09:15:39","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32010"},"modified":"2022-03-17T11:30:57","modified_gmt":"2022-03-17T09:30:57","slug":"kokkolassa-sijaitsevien-pesakiven-ja-karhinkankaan-pohjavesialueiden-kaakkoispaan-rakenneselvitys-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32010","title":{"rendered":"Kokkolassa sijaitsevien Pes\u00e4kankaan pohjavesialueen ja Karhinkankaan pohjavesialueen kaakkoisp\u00e4\u00e4n rakenneselvitys on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Rakenneselvityksest\u00e4 saadaan arvokasta lis\u00e4tietoa aluesuunnittelun pohjaksi. Tiedot palvelevat my\u00f6s pohjavett\u00e4 uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden ennakointia ja suunnittelua. Pohjavesialueen tutkimuksella saatava tieto palvelee maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua, pohjavedensuojelua ja vedenhankintaa.<\/p>\n

Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvitti vuosina 2020\u20132021 Kokkolassa sijaitsevien Pes\u00e4kankaan pohjavesialueen ja Karhinkankaan pohjavesialueen kaakkoisp\u00e4\u00e4n geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita. Tutkimusalueella tehtiin maatutkaluotausta, painovoimamittausta, raskaita ja kevyit\u00e4 maaper\u00e4kairauksia sek\u00e4 pohjavesiputkiasennuksia. Lis\u00e4ksi selvitettiin alueen pohjaveden laatua. Tutkimuksissa saatiin lis\u00e4tietoa muun muassa kallionpinnan asemasta, pohjaveden korkeustasosta ja virtaussuunnista sek\u00e4 maaper\u00e4n kerrosrakenteesta. Saatujen tietojen perusteella voidaan kohdistaa lis\u00e4tutkimuksia pohjavesialueen rajauksen tarkentamiseksi.<\/p>\n

Tutkimusalue kuuluu luode-kaakko suuntaiseen Kivij\u00e4rvi-Lohtaja harjujaksoon, joka kulkee Halsuan ja Ullavan kautta Vattajanniemelle ja sukeltaa mereen Lohtajan edustalla. Rantavoimien kerrostama hiekka peitt\u00e4\u00e4 moreenim\u00e4ki\u00e4 lukuun ottamatta tutkimusaluetta, ja paikoin l\u00f6ytyy my\u00f6s selkeit\u00e4 rantakaartoja. Karkearakeinen harjuydin on katkonainen ja ohut Pes\u00e4kankaan pohjavesialueella, mutta levenee tutkimusalueen luoteisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 Karhinkankaan pohjavesialueella.<\/p>\n

Pohjavesin\u00e4ytteiss\u00e4 todettiin korkea rauta- ja mangaanipitoisuus<\/h2>\n

Kallionpinnan korkeustaso vaihtelee tutkimusalueella v\u00e4lill\u00e4 +25 \u2012 -5 m mpy. Kallionpinta laskee loivasti luoteeseen. Pohjavesialueella ei esiinny kalliopaljastumia, eik\u00e4 sellaisia kalliokynnyksi\u00e4, jotka katkaisisivat pohjaveden virtauksen harjun pituussuunnassa. Tutkitun alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan n. 9 km2<\/sup>. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen vuosisadannan (600 mm), imeytymisprosentin (0,40 %) ja alueen pinta-alan perusteella arvioituna pohjavett\u00e4 muodostuu tutkitulla alueella yhteens\u00e4 n. 3 000 m3<\/sup>\/d.<\/p>\n

Pohjavedenpinta on ylimmill\u00e4\u00e4n Pes\u00e4kankaan pohjavesialueen kaakkoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 tasolla +36 m mpy ja alimmillaan Karhinkankaan pohjavesialueen luoteisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 tasolla +23 m mpy. Pohjaveden virtaus suuntautuu hyvin vett\u00e4 johtavan harjuytimen suuntaisesti kaakosta luoteeseen kohti Karhinkankaan pohjavesialuetta ja edelleen merta. Tutkittu alue on ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 vett\u00e4 purkava muodostuma. Pohjavett\u00e4 suojaava maakerros on ohut, sen paksuus vaihtelee alle 1 metrist\u00e4 noin nelj\u00e4\u00e4n metriin.<\/p>\n

Pohjavesi on Pohjanmaan rannikkoalueelle tyypillisesti heikkolaatuista. Kaikissa pohjavesin\u00e4ytteiss\u00e4 todettiin korkea, talousveden laatusuosituksen ylitt\u00e4v\u00e4 rauta- ja mangaanipitoisuus sek\u00e4 pieni happipitoisuus. My\u00f6s sameus, v\u00e4riluku, kemiallinen hapenkulutus ja orgaanisen hiilen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 ylittiv\u00e4t kaikissa n\u00e4ytteiss\u00e4 talousvedelle asetetut laatusuositukset. Ammoniumtypen pitoisuus ylitti sek\u00e4 talousveden laatusuosituksen ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6laatunormin tutkimusalueen luoteisp\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevassa havaintoputkessa.<\/p>\n

Veden sameus ja korkea v\u00e4riluku ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti seurausta suuresta liuenneen raudan ja mangaanin m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Korkea kemiallinen hapenkulutus ja orgaaninen kokonaishiili taas kertovat, ett\u00e4 vedess\u00e4 on mahdollisesti pintavedest\u00e4 per\u00e4isin olevaa hapettuvaa orgaanista ja ep\u00e4orgaanista ainesta. Kohonnut ammoniumtypen m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi kertoa lannoite-, karjanlanta-, j\u00e4tevesi- tai ulosteper\u00e4isest\u00e4 kuormituksesta. N\u00e4ytteiss\u00e4 ei havaittu ymp\u00e4rist\u00f6laatunormin ylitt\u00e4vi\u00e4 pitoisuuksia kasvinsuojeluaineita tai niiden aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteita.<\/p>\n

Pohjavesialueen rajauksen tarkentamiseen tarvitaan lis\u00e4tutkimusta<\/h2>\n

Geologisen rakenneselvityksen ja aiemman tutkimustiedon perusteella Pes\u00e4kankaan pohjavesialueen todettiin olevan p\u00e4\u00e4osin geologisesti oikein rajattu. Tutkimusalueen luoteisosassa Pes\u00e4kankaan-Karhinkankaan pohjavesialueella karkearakeinen harjuaines ulottuu pohjavesialuerajauksen l\u00e4nsipuolelle. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pohjavesialueen rajaa tulisi siirt\u00e4\u00e4 l\u00e4nteen. Pohjavesialueen rajauksen tarkentamiseen tarvitaan kuitenkin lis\u00e4tutkimusta.<\/p>\n

Selvitys toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Kokkolan Veden, K\u00e4lvi\u00e4n Vesiosuuskunnan ja Kokkolan kaupungin kanssa.<\/p>\n

Raportti Geologisen rakenteen selvitys Kokkolassa Pes\u00e4kankaan pohjavesialueella ja Karhinkankaan pohjavesialueen kaakkoisp\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/em> on luettavissa Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-aineistopalvelussa: https:\/\/tupa.gtk.fi\/raportti\/arkisto\/5_2022.pdf<\/a><\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/h2>\n

Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Salla Valpola<\/strong>, Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 5232, salla.valpola@gtk.fi<\/p>\n

Ylitarkastaja Anne Pet\u00e4j\u00e4-Ronkainen<\/strong>, Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY-keskus, puh.\u00a0029\u00a0502 4221, anne.petaja-ronkainen@ely-keskus.fi<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva: Kokkolan Lohtajan Ohteenkankaalla kohta, jossa ojaan purkautuu pohjavett\u00e4. Kuva: Salla Valpola, Geologian tutkimuskeskus 2021.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":32011,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"on","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[15],"tags":[23,22,20,21],"class_list":["post-32010","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-15","tag-5-2022","tag-karhinkangas","tag-kokkola","tag-pesakangas"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32010","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=32010"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32010\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32016,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32010\/revisions\/32016"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/32011"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=32010"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=32010"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=32010"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}