{"id":32028,"date":"2022-04-12T11:35:50","date_gmt":"2022-04-12T09:35:50","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32028"},"modified":"2022-04-12T11:35:50","modified_gmt":"2022-04-12T09:35:50","slug":"geologisen-rakenteen-selvitys-hameenkyrossa-mahnalanharjun-miharin-ja-ketunkivenkankaan-pohjavesialueilla-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32028","title":{"rendered":"Geologisen rakenteen selvitys H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4 Mahnalanharjun, Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueilla on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt geologisen rakenteen selvityksen H\u00e4meenkyr\u00f6n Mahnalanharjun (ELY\u2010tunnus 0210807), Miharin (ELY\u2010tunnus 0210808) ja Ketunkivenkankaan (ELY\u2010tunnus 0210806) pohjavesialueilla. Vuosien 2021\u20132022 aikana tehdyt tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maaper\u00e4kairauksista, uusista painovoimamittauksista ja vanhojen mittaustulosten tarkistuksesta sek\u00e4 maatutkaluotauksista. N\u00e4ist\u00e4 saatuja tuloksia mallintamalla tuotettiin tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaper\u00e4kerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista sek\u00e4 harjumuodostuman syntyvaiheista ko. pohjavesialueilla. Selvityksen rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskus, H\u00e4meenkyr\u00f6n kunta, Nokian Vesi Oy sek\u00e4 GTK.<\/p>\n

Mihari on vedenhankintaa varten t\u00e4rke\u00e4 pohjavesialue (1E), jonka pohjavedest\u00e4 pintavesi\u2010 tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen, Mahnalanharju ja Ketunkivenkangas ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Tutkimusalue sijaitsee noin 11 km H\u00e4meenkyr\u00f6n keskustasta kaakkoon, l\u00e4hell\u00e4 Yl\u00f6j\u00e4rven kunnanrajaa. Kaikki kolme tutkimusaluetta kuuluvat laajaan, Salpausselilt\u00e4 alkavaan ja Hauhon, P\u00e4lk\u00e4neen ja Kangasalan kautta Tampereelle ja aina H\u00e4meenkyr\u00f6\u00f6n saakka kulkevaan Tampere\u2010Yl\u00f6j\u00e4rvi\u2010H\u00e4meenkyr\u00f6\u2010harjujaksoon.<\/p>\n

Mahnalanharjun pohjavesialue<\/u><\/p>\n

Mahnalanharjun kokonaispinta\u2010ala on vain 0,89 km2<\/sup>, josta muodostumisalueen pinta\u2010ala 0,68 km2<\/sup>.<\/p>\n

Kallion korkeustaso vaihtelee Mahnalanharjun pohjavesialueella 28 metrist\u00e4 130 metriin mpy. ja pohjavesi on korkeustasolla +61 \u2013 +70 m mpy., Pohjavett\u00e4 esiintyy vain alueen etel\u00e4osassa, l\u00e4hell\u00e4 Mahnalanselk\u00e4\u00e4. Mahnalanharjun pohjavesialue on hydraulisessa yhteydess\u00e4 ja Miharin pohjavesialueeseen.<\/p>\n

Miharin pohjavesialue<\/u><\/p>\n

Miharin kokonaispinta\u2010ala on 4,25 km2<\/sup>, josta muodostumisalueen pinta\u2010ala 2,6 km2<\/sup>. Alueella on Nokian Veden ja H\u00e4meenkyr\u00f6n kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo. Kallionpinnan korkeusvaihtelu on Miharin pohjavesialueella 40 metrist\u00e4 merenpinnan alapuolella aina +170 metriin mpy. ja pohjaveden korkeustason vaihtelu on +60 m \u2013 +158 m mpy. Kallionpinnan taso on matalimmillaan Miharinlammen koillispuolella, Lemmakkalanj\u00e4rven it\u00e4puolella ja Turkin alueen it\u00e4osassa ja n\u00e4ill\u00e4 kohdin my\u00f6s pohjavesikerroksen paksuus on suurin, paksuimmillaan yli 100 metri\u00e4. Kallionpinta kohoaa kohti koillista nopeasti ollen Yli\u2010Kerttulan it\u00e4puolella jo korkeustasolla yli +100 m mpy. T\u00e4ll\u00e4 alueella pohjavett\u00e4 esiintyy pienin\u00e4, yksitt\u00e4isin\u00e4 altaina kallioiden painanteissa ja laaksojen pohjilla.<\/p>\n

Ketunkivenkankaan pohjavesialue<\/u><\/p>\n

Ketunkivenkankaan kokonaispinta\u2010ala on 1,16 km2<\/sup>, josta muodostumisalueen pinta\u2010ala 0,83 km2<\/sup>.<\/p>\n

Kallion korkeustaso vaihtelee Ketunkivenkankaan pohjavesialueella +120 \u2013 +175 m mpy. ja pohjaveden pinta vaihtelee korkeustasolla +143 \u2013 +158 m mpy. Pohjavesikerroksen paksuus on yleisesti alle 10 metri\u00e4 eik\u00e4 pohjavett\u00e4 ole merkitt\u00e4v\u00e4sti varastoitunut alueelle. Ketunkivenkankaan ja Yl\u00f6j\u00e4rven pohjavesialueita erottaa kallioalue, joka est\u00e4\u00e4 l\u00e4hes kokonaan veden kulkeutumisen pohjavesialueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n\u00a0Hakku-palvelusta<\/a>\u00a0ja tutkimustulokset my\u00f6hemmin my\u00f6s GTK:n L\u00e4hde-palvelusta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n

Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, puh 040 5405265<\/p>\n

tuire.valjus@gtk.fi<\/a><\/p>\n

Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus puh. 050 3508319<\/p>\n

heini.loikkanen@ely-keskus.fi<\/a><\/p>\n

Yhdyskuntatekniikan p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jari Luoma, puh. \u00a0050 5542406<\/p>\n

jari.luoma@hameenkyro.fi<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva: Ketunkivenkankaan laaja maa-ainesten ottoalue. Kuvan \u00a9 Juha Davidila, GTK.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":32029,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[15],"tags":[],"class_list":["post-32028","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-15"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32028","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=32028"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32028\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32031,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32028\/revisions\/32031"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/32029"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=32028"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=32028"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=32028"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}