{"id":32042,"date":"2022-06-17T13:38:07","date_gmt":"2022-06-17T11:38:07","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32042"},"modified":"2022-06-17T13:38:07","modified_gmt":"2022-06-17T11:38:07","slug":"hyvinkaan-ja-nopon-pohjavesialueiden-geologinen-rakenneselvitys-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32042","title":{"rendered":"Hyvink\u00e4\u00e4n ja Nopon pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Vesiratkaisut-yksikk\u00f6 on tehnyt t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4 tutkimuksia Hyvink\u00e4\u00e4n (ELY-tunnus 0110651) ja Nopon (ELY-tunnus 0110653) vedenhankinnalle t\u00e4rkeill\u00e4 pohjavesialueilla, jotka sijaitsevat Hyvink\u00e4\u00e4n keskustassa ja siit\u00e4 etel\u00e4\u00e4n. T\u00e4ydent\u00e4vill\u00e4 tutkimuksilla tarkennettiin olemassa olevaa kuvaa alueen geologisesta rakenteesta ja pohjavesiolosuhteista. Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialue on vedenhankintaa varten t\u00e4rke\u00e4 pohjavesialue, jonka pohjavedest\u00e4 pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E). Tutkimus toteutettiin yhteisty\u00f6projektina, jonka osapuolina olivat GTK, Uudenmaan ELY-keskus ja Hyvink\u00e4\u00e4n Vesi.<\/p>\n

Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa ja heikkous- eli ruhjevy\u00f6hykkeit\u00e4, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sek\u00e4 maaper\u00e4kerrostumien rakennetta kairauksiin, painovoimamittauksiin, GTK:n lentogeofysiikan magneettiseen ym. alueelliseen aineistoon ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdess\u00e4 maaper\u00e4muodostumien tulkinnan kanssa luovat perustan pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sek\u00e4 mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten m\u00e4\u00e4rittelylle. Tiedot palvelevat my\u00f6s maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelua ja pohjavedensuojelua. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pohjaveden virtausmallien laadinnassa.<\/p>\n

Lineamenttitulkinnan perusteella alueella on paljon riste\u00e4vi\u00e4 heikkousvy\u00f6hykkeit\u00e4. Hyvink\u00e4\u00e4n siirrosvy\u00f6hykkeen E-W- ja NE-SW-suuntaiset p\u00e4\u00e4vy\u00f6hykkeet kulkevat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja niihin liittyvi\u00e4 pienempi\u00e4 saman suuntaisia rakenteita erottuu useita. Suurien ja syvien siirrosten kuten Hyvink\u00e4\u00e4n siirrosvy\u00f6hyke voisi olettaa katkaisevan veden kulun muissa kallioper\u00e4n rakenteissa vy\u00f6hykkeen puolelta toiselle. NW-SE-suuntaisia siirroksia vaikuttaa magneettisen aineiston perusteella my\u00f6s esiintyv\u00e4n runsaasti.\u00a0 Yksitt\u00e4isten rakenteiden vedenjohtavuudesta ei ole tietoa, mutta Helsingin alueella NW-SE-suuntaisten rakenteiden on todettu olevan useammin vett\u00e4 johtavia kuin muiden.<\/p>\n

Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialue<\/u><\/p>\n

Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 laajan osan I Salpaussel\u00e4n reunasel\u00e4nteest\u00e4 sek\u00e4 sit\u00e4 leikkaavat pitkitt\u00e4isharjujaksot. Reunasel\u00e4nne kulkee koillisesta lounaaseen ja pitkitt\u00e4isharjut pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Reunasel\u00e4nteen luoteisreunan maaper\u00e4rakenne vaihtelee paljon jo lyhyell\u00e4 matkalla, mik\u00e4 on tyypillist\u00e4 Salpausselille. Pohjavesialueen aines on hiekkavaltaista, mutta alueella esiintyy lis\u00e4ksi runsaasti hienorakeisia sek\u00e4 moreenimaisia v\u00e4likerroksia, jotka vaikuttavat pohjaveden virtaukseen. Sveitsi \u2013 Hyvink\u00e4\u00e4nkyl\u00e4 pitkitt\u00e4isharju koostuu ainakin osittain karkeammasta materiaalista kuin itse reunamuodostuma. Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueella on Sveitsinpuiston luonnonsuojelualue, johon sis\u00e4ltyy valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa mukana oleva Sveitsin harju reuna- ja l\u00e4hteikk\u00f6alueineen. Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 29,55 km2<\/sup>, josta muodostumisalueen pinta-ala 19,47 km2<\/sup>.<\/p>\n

Kallion korkeustaso vaihtelee Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen mallinnetulla osalla 22 metrist\u00e4 130 metriin mpy. Kallionpinta on korkeimmillaan tutkimusalueen pohjoisosissa Terrisuon pohjoispuolella, rautatien ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, sek\u00e4 Terrisuon it\u00e4puolella sijaitsevilla alueilla ja kallionpinta laskee kohti Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen etel\u00e4osaa korkeustasolle 40 \u2013 70 m mpy.<\/p>\n

Pohjaveden korkeustaso Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen mallinnetulla osalla vaihtelee l\u00e4hes 110 metrist\u00e4 77,5 metriin mpy. Pohjavesi on korkealla pohjavesialueen pohjoisosissa, ja laskee varsin tasaisesti kohti pohjavesialueen etel\u00e4osia. Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen mallinnetulla osalla nollasta (ei pohjavesikerrosta) l\u00e4hes 65 metriin. Keskim\u00e4\u00e4rin pohjavesikerros on laajoilla alueilla noin 5\u201320 metri\u00e4. Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen mallinnetulla osalla pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoisosissa koillisesta lounaaseen. Pohjavesialueen keskiosissa Puolimatkan alueella p\u00e4\u00e4asiallinen virtaussuunta on pohjoisesta etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Maaper\u00e4n kokonaispaksuus on Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen mallinnetulla osalla 0\u201370 m. Pohjavett\u00e4 suojaava maakerros on Hyvink\u00e4\u00e4n pohjavesialueen mallinnetulla osalla yleisesti noin 5\u201320 metri\u00e4 paksu.<\/p>\n

Nopon pohjavesialue<\/u><\/p>\n

Nopon pohjavesialue sijaitsee osittain Nurmij\u00e4rven kunnan ja osittain Hyvink\u00e4\u00e4n kaupungin alueella. Pohjavesialueen l\u00e4nsiosissa esiintyy I Salpausselk\u00e4\u00e4n kuuluvia hiekka – sorakerrostumia, keskiosissa savikerrostumia ja it\u00e4osissa pitkitt\u00e4isharjujaksoja. Nopon pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 6,06 km2<\/sup>, josta muodostumisalueen pinta-ala 2,6 km2<\/sup>.<\/p>\n

Nopon pohjavesialueella pohjaveden korkeus vaihtelee 80 metrist\u00e4 94 metriin mpy. Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee Nopon pohjavesialueen mallinnetulla osalla nollasta (ei pohjavesikerrosta) 49 metriin ja pohjavesikerros puuttuu osalta J\u00e4tinlukkojen aluetta sek\u00e4 osasta valtatie E12:n ja Hangonv\u00e4yl\u00e4n risteysalueen ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Nopon pohjavesialueen pohjoisosassa, Nopontien pohjoispuolella ja valtatie E12 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on pohjaveden virtausta est\u00e4v\u00e4 tai ohjaava kalliokynnys.<\/p>\n

Maaper\u00e4n kokonaispaksuus on Nopon alueella 0\u201372 m. Pohjavett\u00e4 suojaava maakerros Nopon pohjavesialueella yleisesti laajoilla alueilla vain 1\u201315 metri\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta<\/a> ja tutkimustulokset my\u00f6hemmin my\u00f6s GTK:n L\u00e4hde-palvelusta<\/a>.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n

Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, puh 040 5405265 tuire.valjus@gtk.fi<\/p>\n

Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 050 3508319 heini.loikkanen@ely-keskus.fi<\/p>\n

Vesihuoltojohtaja Marita Honkasalo, Hyvink\u00e4\u00e4n Vesi, puh. 019 4594829 marita.honkasalo@hyvinkaa.fi<\/p>\n

Artikkelikuva: Havaintoputki GTK 2-22 Hannele Penson, GTK<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":32044,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[15,4],"tags":[24],"class_list":["post-32042","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-15","category-ajankohtaista","tag-hyvinkaa-noppo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32042","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=32042"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32042\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32045,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32042\/revisions\/32045"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/32044"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=32042"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=32042"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=32042"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}