{"id":32122,"date":"2023-06-13T14:42:05","date_gmt":"2023-06-13T12:42:05","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32122"},"modified":"2023-06-13T14:42:05","modified_gmt":"2023-06-13T12:42:05","slug":"geologisen-rakenteen-selvitys-vihdin-kuonjoennummen-pohjavesialueella-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32122","title":{"rendered":"Geologisen rakenteen selvitys Vihdin Kuonjoennummen pohjavesialueella on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt geologisen rakenteen selvityksen Vihdin Kuonjoennummen (Povet\u2010tunnus 0192726) pohjavesialueella. Vuosien 2021\u20132023 aikana tehdyt tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maaper\u00e4kairauksista, painovoimamittauksista sek\u00e4 maatutkaluotauksista. N\u00e4ist\u00e4 saatuja tuloksia mallintamalla tuotettiin tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaper\u00e4kerroksista, pohjaveden pinnan tasosta ja virtaussuunnista sek\u00e4 harjumuodostuman syntyvaiheista ko. pohjavesialueilla. Selvityksen rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Vihdin Vesi sek\u00e4 GTK.<\/p>\n

Kuonjoennummi on pitkitt\u00e4isharju\u2010deltatyyppinen muodostuma. Alue rajoittuu id\u00e4ss\u00e4 kalliomoreenialueisiin ja l\u00e4nness\u00e4 savi\u2010silttipeltoihin. Aines on p\u00e4\u00e4osin hyvin lajittunutta hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuudet saattavat olla alueen keskiosassa melko suuret. Pohjaveden saannin kannalta alue on erinomainen. Pohjavesialueen kokonaispinta\u2010ala on 4,1 km2<\/sup> ja muodostumisalueen 2,21 km2<\/sup>. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 1400 m3<\/sup>\/d. Pohjavesialueen luokitukset ja rajaukset on tarkistettu 12\/2018. Pohjavesialue luokitellaan luokkaan 2E. Alueella on luonnontilainen Per\u00e4l\u00e4n l\u00e4hde pohjavesialueen luoteisosassa, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 monipuolista l\u00e4hdelajistoa. Pohjavesialue on antikliininen, eli vett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 purkava.<\/p>\n

Kalliopinnan korkeustaso vaihtelee pohjavesialueella noin 80 metrist\u00e4 mpy. aluetta reunustavien<\/p>\n

kalliom\u00e4kien 137 metriin mpy. Kallioper\u00e4 on matalimmalla tasolla 80\u201385 m mpy. Kallion korkeustaso on noin 85\u2013100 metri\u00e4 mpy. mm. alueen keskiosissa Patalukon alueella sek\u00e4 alueen luoteis- ja lounaisosissa.<\/p>\n

Pohjaveden korkeustaso Kuonjoennummen pohjavesialueella vaihtelee 106 metrist\u00e4 mpy.<\/p>\n

120 metriin mpy. Pohjaveden p\u00e4\u00e4virtaussuunta on pohjavesiesiintym\u00e4ss\u00e4 suurelta osalta aluetta luoteeseen ja l\u00e4nteen. Tutkimusalueen maaper\u00e4 koostuu p\u00e4\u00e4osin hyvin vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isevist\u00e4 lajittuneen aineksen kerroksista, mik\u00e4 mahdollistaa pohjaveden virtauksen pohjavesialueen halki.<\/p>\n

Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee nollasta (ei pohjavesikerrosta) l\u00e4hes 35 metriin. Keskim\u00e4\u00e4rin pohjavesikerros on laajoilla alueilla 5\u201316 metri\u00e4. Vedenhankinnan kannalta otollisimpia alueita ovat ne, joissa pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus on suurin ja jonne pohjaveden virtaus suuntautuu. T\u00e4llaisia ovat Kuonjoennummen pohjavesialueella l\u00e4hinn\u00e4 keskiosissa Patalukon alue sek\u00e4 pohjavesialueen l\u00e4nsi\u2010 ja luoteisosat.<\/p>\n

Pohjaveden yl\u00e4puolisen maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta (pohjavesi maanpinnan tasossa) l\u00e4hes 32 metriin. Yleisesti ottaen maanpinnan kohotessa my\u00f6s maanpinnan ja pohjavedenpinnanv\u00e4linen et\u00e4isyys toisistaan kasvaa.<\/p>\n

Irtomaakerros on pohjavesialueella keskim\u00e4\u00e4rin noin 12 metri\u00e4 paksu, yleisesti noin 1\u201323 metri\u00e4. Etel\u00e4osan maa\u2010ainesten ottoalueilla irtomaakerros on paikoin 1\u201310 metri\u00e4 paksu, mutta my\u00f6s yli 30 metrin kerroksia l\u00f6ytyy. Maaper\u00e4n suurimmat kerrospaksuudet ovat R\u00f6nninlukkojen ja Patalukon alueilla, yli 50 metri\u00e4, ja hyvin yleisesti yli 30 metri\u00e4. Siirrytt\u00e4ess\u00e4 n\u00e4ilt\u00e4 alueilta kohti pohjavesialueen reunoja irtomaan kerrospaksuudet pienenev\u00e4t, kunnes ne reunaosien kalliorinteilt\u00e4 puuttuvat kokonaan.<\/p>\n

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n\u00a0Hakku-palvelusta<\/a>\u00a0ja tutkimustulokset my\u00f6hemmin my\u00f6s GTK:n L\u00e4hde-palvelusta<\/a>.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n

Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, puh 040 5405265 tuire.valjus@gtk.fi<\/a><\/p>\n

Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 050 3508319\u00a0heini.loikkanen@ely-keskus.fi<\/a><\/p>\n

Vesilaitoksen johtaja Krista Viitasalo, Vihdin Vesi, puh. \u00a0050 4002543 krista.viitasalo@vihti.fi<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva J. Davidila, GTK.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":32123,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[4],"tags":[35,34],"class_list":["post-32122","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-kuonjoennummi","tag-vihti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32122","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=32122"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32122\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32125,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32122\/revisions\/32125"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/32123"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=32122"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=32122"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=32122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}