{"id":32127,"date":"2023-08-21T11:52:32","date_gmt":"2023-08-21T09:52:32","guid":{"rendered":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32127"},"modified":"2023-08-21T11:52:32","modified_gmt":"2023-08-21T09:52:32","slug":"geologisen-rakenteen-selvitys-mantsalan-ojalan-pohjavesialueella-on-valmistunut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/?p=32127","title":{"rendered":"Geologisen rakenteen selvitys M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n Ojalan pohjavesialueella on valmistunut"},"content":{"rendered":"

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt geologisen rakenteen selvityksen M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n Ojalan (Povet\u2010tunnus 0150501) pohjavesialueella. Vuosien 2022\u20132023 aikana tehdyt tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maaper\u00e4kairauksista, painovoimamittauksista sek\u00e4 maatutkaluotauksista. N\u00e4ist\u00e4 saatuja tuloksia mallintamalla tuotettiin tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaper\u00e4kerroksista, pohjaveden pinnan tasosta ja pohjavesikerroksen paksuudesta pohjavesialueella. Selvityksen rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Nivos Vesi ja L\u00e4mp\u00f6 Oy sek\u00e4 GTK.<\/p>\n

Ojalan muodostuma rajoittuu koillisessa sek\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 ja lounaassa moreeni\u2010 ja kallioalueisiin. Pohjavesialue on rantavoimien tasoittama hiekkavaltainen reunamuodostuma, joka on keskiosistaan hienosedimenttien peitt\u00e4m\u00e4. Alueen pohjoisosassa muodostuma erottuu selv\u00e4piirteisemp\u00e4n\u00e4 harjuna. Vedenottamon alueella vett\u00e4 johtavat maakerrokset sijaitsevat noin 6 metri\u00e4 paksun savi\u2010silttikerrosten alla.<\/p>\n

Pohjavesialueen kokonaispinta\u2010ala on 3,22 km2 <\/sup>ja muodostumisalueen 1,09 km2<\/sup>. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 1500 m3<\/sup>\/d. Pohjavesialue on luokiteltu vesienhoidossa hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa olevaksi riskipohjavesialueeksi. Pohjaveden laadulle riski\u00e4 aiheuttavat alueella liuottimet ja kloridi.<\/p>\n

Kallioper\u00e4n korkeustaso vaihtelee Ojalan pohjavesialueella v\u00e4lill\u00e4 52\u2013102 m mpy. Hietasenojan alapuolella, kallioper\u00e4n ruhjeen kohdalla se on syvyydell\u00e4 noin 52\u201365 m mpy. Kallioper\u00e4 on matalalla my\u00f6s Jurvalan ja Jurvalanpellon v\u00e4liss\u00e4, osittain jo pohjavesialuerajan etel\u00e4puolella. Suurimmalla osalla pohjavesialuetta kalliopinnan korkeustaso vaihtelee v\u00e4lill\u00e4 noin 65\u201380 m mpy. T\u00e4t\u00e4 korkeammalle se nousee aluetta reunustavilla kalliom\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n

Pohjaveden korkeustaso Ojalan pohjavesialueella vaihtelee noin 67 metrist\u00e4 mpy. 81 metriin mpy. Pohjavesi on korkeimmillaan pohjavesialueen pohjoisimmassa osassa, josta se laskee kohti etel\u00e4\u00e4. Pohjaveden p\u00e4\u00e4virtaussuunta on pohjavesiesiintym\u00e4ss\u00e4 alueen pohjoisosista kohti etel\u00e4kaakkoa. Hietasenojaa ymp\u00e4r\u00f6ivien savikerrostumien alla sijaitsevat, vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t lajittuneiden ainesten kerrokset mahdollistavat pohjaveden virtauksen savikerrostumien alapuolella.<\/p>\n

Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee nollasta l\u00e4hes 20 metriin. Keskim\u00e4\u00e4rin pohjavesikerros on laajoilla alueilla noin 1\u20136 metri\u00e4. Pohjavesikerros on paksuin alueen etel\u00e4osassa sek\u00e4 Hietastenm\u00e4en pohjoispuolella Hietastenojan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, molemmissa 10\u201320 metri\u00e4.<\/p>\n

Pohjaveden yl\u00e4puolisen maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta (pohjavesi maanpinnan tasossa) noin 18 metriin ja on mallinnetulla alueella yleisimmin 2\u201310 metri\u00e4. Kallionpinnan yl\u00e4puolisen maaper\u00e4n kokonaispaksuus vaihtelee alle metrist\u00e4 (kallionpinta l\u00e4hell\u00e4 maanpintaa) noin 26 metriin. Yleisesti irtomaakerroksen kokonaispaksuus ohenee kohti pohjavesialuetta ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 ja pohjavesialueen sis\u00e4ll\u00e4 sijaitsevia kalliom\u00e4ki\u00e4 ja \u2010paljastumia.<\/p>\n

Vedenhankinnan kannalta otollisimpia alueita ovat ne, joissa pohjavesivy\u00f6hykkeen paksuus on suurin ja jonne pohjaveden virtaus suuntautuu. T\u00e4llaisia ovat Ojalan pohjavesialueella Hietastenojan l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitsevat alueet.<\/p>\n

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n\u00a0Hakku-palvelusta\u00a0ja tutkimustulokset my\u00f6hemmin my\u00f6s GTK:n L\u00e4hde-palvelusta.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoja:<\/strong><\/p>\n

Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tuire Valjus, GTK, puh 040 5405265 tuire.valjus@gtk.fi<\/a> \u00a0(31.8.2023 asti)<\/p>\n

Projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tiina Kaipainen, GTK, puh 040 8316767 tiina.kaipainen@gtk.fi<\/a> (1.9.2023 alkaen)<\/p>\n

Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 050 3508319\u00a0heini.loikkanen@ely-keskus.fi<\/a><\/p>\n

Tuotantop\u00e4\u00e4llikk\u00f6 P\u00e4ivi Nyyss\u00f6nen, Nivos Vesi ja L\u00e4mp\u00f6 Oy, 0408653586 paivi.nyyssonen@nivos.fi<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva: Ojalan \u00c4ij\u00e4nropakon maa\u2010aineksenottoaluetta. Kuva J. Davidila, GTK.<\/p>\n<\/div><\/div><\/div><\/div><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":3,"featured_media":32129,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_relevanssi_hide_post":"","_relevanssi_hide_content":"","_relevanssi_pin_for_all":"on","_relevanssi_pin_keywords":"","_relevanssi_unpin_keywords":"","_relevanssi_related_keywords":"","_relevanssi_related_include_ids":"","_relevanssi_related_exclude_ids":"","_relevanssi_related_no_append":"","_relevanssi_related_not_related":"","_relevanssi_related_posts":"","_relevanssi_noindex_reason":"","footnotes":""},"categories":[26],"tags":[36,27,28],"class_list":["post-32127","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-26","tag-36","tag-mantsala","tag-ojala"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32127","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=32127"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32127\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":32130,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/32127\/revisions\/32130"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/32129"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=32127"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=32127"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/lahde.gtk.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=32127"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}