Rikun pohjavesialueen geologista rakennetta selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Kangasalan Vesi -liikelaitoksen ja Kangasalan kaupungin rahoittamassa projektissa vuoden 2021 aikana.
Tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maatutkaluotauksista, painovoimamittauksista ja raskaista porakonekairauksista sekä rantavyöhykkeiden kairauksista venäläisellä suokairalla. Näistä saatuja tuloksia mallintamalla saatiin tarkennettua tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista sekä harjumuodostuman syntyvaiheista Rikun pohjavesialueella.
Kangasalan läpi kulkee suuri saumamuodostuma, joka on nimetty Kirkkoharju-Keisarinharjuksi. Saumamuodostuma alkaa Salpausseliltä ja kulkee Hauhon, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle ja aina Hämeenkyröön saakka. Rikun pohjavesialue on pienempi, pohjois- eteläsuuntainen pitkittäisharju Vesijärven rannassa ja se on toiminut syöttöharjuna suurelle reunamuodostumalle. Rikun katkeilevaan harjujaksoon kuuluu myös alueen pohjoispuolella sijaitseva Santasaari ja saaren pohjoispuolella harjujakson selkeä piirre häviää, mutta se on havaittavissa Suinulassa kallio- ja moreenikohoumien lomassa (Kukkonen 1980 ja Kukkonen 1981 (useita)).
Rikun pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,16 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala 0,26 km2. Alueen vedenottomahdollisuuksia on tutkittu 1960-luvulta lähtien ja jo varhain havaittiin, että osa kaivoista pumpattavasta vedestä tulee Vesijärvestä. Kangasalan Vesi -liikelaitoksella on vedenottamo Rikun kaakkoisosassa.
Tutkimusalueen kallionpinnan korkeimmat kohdat ovat luoteen kalliomäillä ja matalimmillaan kallionpinnan taso on tutkimusalueen pohjoispäädyssä sekä kaakkoisosassa vedenottamon kohdalla. Kallionpinnan korkeus vaihtelee välillä +50 – +135 m mpy. Kallionpinnan yläpuolisen maaperän kokonaispaksuus vaihtelee noin metristä (kallionpinta lähellä maanpintaa) yli 50 metriin asti. Pohjavesialueella on muutamia kalliopaljastumia alueen keskiosassa Vesijärven rannalla.
Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta (pohjavesi maanpinnan tasossa) noin 25 metriin. Maaperässä 0,5–1,5 syvyydessä paikoin oleva savi-silttikerros suojaa pohjavettä maanpinnalta tulevilta uhilta. Vedenottamon ympäristössä, alueen eteläosassa pohjavesi on paikoin vain noin 1–0 metrin syvyydellä maanpinnasta, sillä pohjaveden pinta on Vesijärven ja Likolammin kanssa samassa tasossa. Pohjavedenpinta on tasolla +87,3 – +87,0 metriä mpy. ja päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Vedenottamon kaivoissa ja alueen pohjavesiputkissa on todettu maaperän läpi suotautunutta pintavettä ja on todennäköistä, että pintavesi on peräisin Vesijärvestä.
Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa sekä GTK:n Hakku-palvelusta että Lähde-palveluista lahde.gtk.fi.
Lisätietoja tutkimuksista:
Tiina Kaipainen, Geologian tutkimuskeskus, tiina.kaipainen@gtk.fi
Nina Nenonen, Pirkanmaan ELY-keskus, nina.nenonen@ely-keskus.fi
Tuomo Antila, Kangasalan kaupunki, tuomo.antila@kangasala.fi