Hyvinkään Kapilamminnummen (ELY-tunnus 0110603) ja Tuusulan Kellokosken (ELY-tunnus 0185804) pohjavesialueiden geologista rakennetta selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Uudenmaan ELY-keskuksen, Keski-Uudenmaan Veden rahoittamassa projektissa vuoden 2021 aikana. Kapilamminnummi sijaitsee noin 9 km Hyvinkään keskustasta kaakkoon, lähellä kunnanrajaa. Kellokoski sijaitsee Tuusulan kunnan koillisosassa. Tutkimusalueiden etäisyys toisistaan on noin seitsemän kilometriä, ja niiden välissä sijaitsee Santakosken (ELY-tunnus 0185852) pohjavesialue.

Tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, painovoimamittauksista ja raskaista porakonekairauksista. Kapilammin alueella tehtiin myös maatutkaluotauksia. Tutkimustuloksia mallintamalla saatiin tarkennettua tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista.

Kapilamminnummen pohjavesialue

Kapilamminnummen tutkimusalue on pohjoisesta etelään suuntautunut pitkittäisharju, joka laajenee eteläosastaan Kapilamminnummeksi. Pohjavesialue käsittää vain pitkittäisharjun eteläosan, sillä Myllykylän kohdalla virtauksen katkaisee mahdollinen kalliokynnys. Tutkimusten mukaan pohjavesialueen eteläosasta Kielokallion pohjoisosasta koilliseen Saarikoskelle sijoittuu pohjaveden virtausta osittain rajoittava ja osittain virtauksen kokonaan katkaiseva kalliokynnys. Lännessä alue rajoittuu kallioharjanteisiin, idässä ja etelässä savikoihin. Aines on hyvin vettä johtavaa hiekkaa, kivistä hiekkaa ja soraa. Pintaosat ovat paikoin hyvin lohkareisia. Reuna-alueilla esiintyy hienoa hiekkaa ja silttiä. Muodostumassa esiintyy muinaisrantoja.

Vuonna 1974 tehdyn koepumppauksen mukaan Kaukaksen tutkitun vedenottamon antoisuudeksi saatiin 1300 m3/vrk. Kapilamminnummen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,24 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala 1,67 km2. Akviferin tyyppi on antikliininen eli vettä ympäristöön purkava. Rantaimeytyminen Keravanjoesta on mahdollista.

Kapilamminnummen pohjavesialueella on kalliopaljastumia etenkin alueen lounaisosassa, mutta myös yksittäisiä paljastumia alueen keskiosissa. Kallioperän korkeustaso vaihtelee pohjavesialueella noin +62 – +114 m mpy. Keskimäärin kallionpinta on korkeustasolla +88 – +101 m mpy.

Pohjaveden korkeustaso Kapilamminnummen pohjavesialueella vaihtelee +84 – +102 m mpy ja on keskimäärin korkeustasolla +94 m mpy.

Kellokosken pohjavesialue

Kellokosken pohjavesialue sijaitsee Keravanjoen eteläpuolella ja rajoittuu pohjoisessa Keravanjokeen. Se on hyvin pienikokoinen, mutta pohjaveden hankinnan kannalta hyvä alue. Alue on pääosin paksun savipatjan peitossa. Ainoastaan vedenottamon välittömässä läheisyydessä vettä johtavat kerrokset ulottuvat maanpintaan asti muodostaen hiekkakumpareet. Saven alapuolisten, vettä johtavien kerrosten vedenläpäisevyys on hyvä. Varsinaisen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on vain 0,28 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala vain 0,03 km2. Alueella muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 600 m3/vrk. Akviferin tyyppi on antikliininen eli vettä ympäristöön purkava. Vedenotossa havaittu hyvä tuotto antaakin olettaa, että alue, jolta Korkeamäen vedenottamo kerää vetensä on paljon suurempi kuin pohjavesialueen nykyinen rajaus. Rantaimeytyminen Keravanjoesta on mahdollista. Vuoden 1963 koepumppausten perusteella pohjaveden valuma-alue on useita neliökilometrejä ja tehokas valuma-alue on 1 – 1,5 km2 laajuinen.

Yleisesti tutkimusalueen kalliopinnan korkeustaso on huomattavasti korkeammalla aluetta reunustavilla kalliomäillä ja laskee paikoitellen alle merenpinnan korkeustason kalliomäkien väliin jäävillä peltoaukeilla. Kallionpinnan vaihteluväli tutkimusalueella on -27 – +100 m mpy.

Kellokosken pohjavesialueella pohjaveden pinta on korkeustasolla +49 – +50 m mpy. Kellokosken ja etelämpänä sijaitsevan Nummenkylän pohjavesialueen välisellä alueella pohjavesi on korkeustasolla +50 – +53 m mpy. Pohjaveden virtaus on mahdollista Kellokosken ja Nummenkylän pohjavesialueiden välillä.

Pohjaveden laatuun liittyvät jatkotutkimukset

Santakosken, Kellokosken ja Kapilamminnummen pohjavesien laatua tutkitaan erillisenä työnä. Santakosken ja Kapilamminnummen pohjavesialueiden kemiallisen tilan selvityksellä tutkitaan kyseisten pohjavesialueiden laatua ja soveltuvuutta juomavedeksi. Santakosken ja Kellokosken vesien isotooppiselvityksellä on tarkoitus tutkia, kuinka iso osa kyseisten pohjavesialueiden vedenottamoiden vedestä on peräisin Keravan joesta. Tutkimuksista laaditaan erillinen raportti vuoden 2022 lopussa.

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta ja Lähde-palvelusta lahde.gtk.fi.

Lisätietoja tutkimuksista:

Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, tuire.valjus@gtk.fi

Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keksus, heini.loikkanen@ely-keskus.fi

Kari Korhonen, Keski-Uuudenmaan Vesi, kari.korhonen@kuvesi.fi