Kontiolahden kunnassa Jaamankankaan laajalla reunamuodostumalla tutkittiin geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tutkimusalueeseen sisältyivät Jaamankankaan, Sairaalasuon ja Kontioniemen pohjavesialueet. Haastetta tutkimuksiin toivat sekä Jaamankankaan suuri pinta-ala että suuret maakerrospaksuudet. Tutkimuksilla nyt saatu lisätieto tulee palvelemaan alueen vedenhankinnan kehittämisen lisäksi myös maankäytön suunnittelua sekä toisaalta myös alueen pohjavesien suojelua. Uuden tiedon avulla voidaan mm. tarkistaa pohjavesialueiden rajauksia sekä toisaalta ohjata esim. rakentamista alueille, joilla ei vaaranneta alueen pohjavesien puhtautta.
Painovoimamittausten, seismisten- ja maatutkaluotausten sekä maaperäkairausten avulla pohjavesialueelta kerättiin lisätietoa mm. kallioperän asemasta, maaperän kerrosrakenteista sekä pohjaveden korkeustasoista ja virtaussuunnista. Geologisen rakenteen selvittämiseksi alueella tehtiin noin 64 km painovoimamittauksia, yli 32 km maatutkaluotauksia, kaikkiaan noin 4,5 km räjäytysseismisiä luotauksia sekä kairattiin 10 pisteessä, joista yhdeksään asennettiin pohjaveden havaintoputki. Havaintoputkista tehtiin pohjaveden laadun profiilimittauksia ja otettiin myös pohjavesinäytteitä. Pohjaveden laatu alueen eri osissa vaihteli jossain määrin, mutta oli pääasiassa moitteetonta.
Maanpinta Jaamankankaalla on suhteellisen tasainen laajoilla alueilla mutta kalliopinnan topografia vaihtelee varsin paljon ollen alimmillaan tasolla noin +15 m mpy. (eli noin 70 m Höytiäisen pinnan alapuolella) ja korkeimmillaan tasolla noin +120 m mpy., eli käytännössä kalliopaljastumina alueen länsiosassa. Maapeitepaksuudet vaihtelevat noin 30 -100 metrin välillä, ollen suurimmillaan alueen itäosassa. Maaperä Jaamankankaan alueella kuvastaa reunamuodostumalle tyypillistä rakennetta ja koostuu vaihtelevasti siltistä, hiedasta, hienosta hiekasta, hiekasta, sorasta sekä paikoitellen ns. syöttöharjualueella myös kivisestä sorasta. Alueen pohjoisosasta löytyy myös moreenia. Pääosin materiaali Jaamankankaassa on kuitenkin hiekkaa ja hienoa hiekkaa.
Pohjavedenpinta alueella vaihtelee välillä +78 m mpy. – 102 m mpy. ja matalimmillaan pohjavesi on alueen kaakkoisosassa Pielisjoen suunnassa tasossa noin +78 m mpy ja toisaalta Höytiäisen ranta-alueilla tasossa noin +88 m mpy. Jaamankankaan keskiosissa pohjavedenpinta on virtausvastuksen vuoksi patoutunut noin tasoon +100 – 102 m mpy. Välilampien-Kylmälammen (syöttö)harjujakson alueella (pohjavedenottamot) tasossa noin +96 m mpy. Pohjavesivyöhykkeen paksuus Jaamankankaalla on keskimäärin noin 35 – 40 metriä ja paksuimmillaan se on noin 70 m alueen itäosassa. Alueella muodostuvat pohjavedet virtaavat reunamuodostumalle tyypillisesti säteettäin keskeltä kohti reuna-alueita ja purkautuvat Höytiäiseen, Höytiäisen kanavaan, Pielisjokilaaksoon sekä eteläreunalla suoalueille ja mm. Paskolähteen kautta.
Jaamankankaan reunamuodostuman pohjaveden turvaamiseksi kannattaa alueen maankäyttöön kiinnittää huomiota, joista Välilampien-Kylmälammen pitkittäisharjun alue on luonnollisesti kaikkein tärkein ja ko. alueella myös pohjavettä suojaavan maakerros on kaikkein ohuin. Valtatie 23 (Kajaanintie) sijoittuu pääosin Jaamankankaan itäosaan ja käytännössä siis kankaan distaaliosaan, joten tienhoidolla on suurempaa merkitystä pohjavesille käytännössä valtatien ylittäessä Välilampien/Kylmälammen syöttöharjujakson, sekä toisaalta myös Kontiomäen alueella. Kontiorannan entinen varuskunta-alue Kontioniemellä ei sijaitse Jaamankankaan mahdollisilla potentiaalisilla vedenhankinta-alueilla. Alueen suuresta laajuudesta johtuen nyt valmistunutta tutkimusta voidaan pitää alustavana karkeana geologisena mallina, jonka pohjalta voidaan tarkentaa Jaamankankaan osa-alueita vedenhankinnan kannalta mielenkiintoisille alueille esimerkiksi Puntarikosken ja Muuntamonmaasto suuntaan. Pohjavesialueiden rajauksiin tai eri alueiden yhdistämisiin ei nyt saaduilla tutkimustiedoilla ole vaikutusta.
Tutkimusten käytännön toteutuksesta vastasi pääasiallisesti Geologian tutkimuskeskus (GTK) yhteistyössä Kontiolahden kunnan, Joensuun Veden, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö- sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne- vastuualueiden kanssa.
Lisätiedot:
Geologi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 3406
Vesihuoltopäällikkö Juha Pitkänen, Kontiolahden kunta, puh.0500 925 468
Johtaja Juha Lemmetyinen, Joensuun Vesi, 044 576 7223
Ympäristöasiantuntija Mika Huttunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus (ympäristö), puh. 029 502 4202