Lapinlahden Taipale-Nerkoon (ELY-tunnus (0840204) ja Honkalammen (ELY-tunnus 0840201) pohjavesialueiden geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Vuoden 2019 aikana tehdyt tutkimukset sisälsivät maastokartoituksia, painovoimamittauksia, maaperäkairauksia ja havaintoputkiasennuksia sekä maatutkaluotauksia. Näillä tutkimuksilla saatiin uutta tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista pohjavesialueilla. Lisäksi alueelle laadittiin rakennemallin tuloksiin pohjautuva virtausmalli vedenottosimulaatioineen.

Tutkimusten toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Selvityksen ovat rahoittaneet Lapinlahden Vesi Oy, Ylä-Savon Vesi Oy, Pohjois-Savon ELY-keskus sekä Geologian tutkimuskeskus.

Taipale-Nerkoon pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 2,07 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala 0,9 km2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 500 m3/d. Akviferin tyyppi on antikliininen eli pohjavettä ympäristöön purkava. Alue on pohjois-eteläsuuntainen, alavalle pohjalle kerrostunut pitkittäisharju, joka pääosaltaan on hienompien maalajien peittämä. Alue on pohjavesivyöhykkeen osalta yhtenäinen muodostuman näennäisestä katkonaisuudesta huolimatta. Honkalammen pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,55 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala 2,26 km2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä 2229 m3/d. Akviferin tyyppi on antikliininen eli pohjavettä ympäristöön purkava. Pohjavesialue rajautuu pohjoisessa Taipale-Nerkkoo pohjavesialueeseen ja etelässä Haminamäki-Humpin pohjavesialueeseen.

Kallioperä on tutkimusalueella yleisesti korkeustasolla +70 – +85 m mpy. Kallionpinnan korkeustaso vaihtelee noin 50 – 60 metriä ollen alimmillaan Honkalammen ja Haminamäki-Humpin pohjavesialueiden rajalla korkeustasolla +33 metriä mpy ja korkeimmillaan Akulan alueella, Taipale-Nerkoo –pohjavesialueella, korkeustasolla +90 – +99 m mpy. Tälle alueelle muodostuu kalliokynnys, joka ohjaa pohjavesivirtausta. Honkalammen ja Taipale-Nerkoon pohjavesialueiden rajalla kallio ei nouse pohjavesipinnan yläpuolelle eikä pohjavesialueiden välillä ole pohjavesivirtausta estävää maa- tai kallioperän rakennetta.

Pohjaveden korkeustaso Taipale-Nerkoon pohjavesialueella vaihtelee noin +86 metristä mpy. noin +90 metriin mpy. Pohjavedenpinta on korkeimmalla tasolla Taipale-Nerkoon ja Honkalammen pohjavesialueiden rajalla, korkeustasolla lähes +90 metriä mpy. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta on pohjavesialueen eteläosissa Taipale-Nerkoon ja Honkalammen pohjavesialueiden rajalta kohti pohjoista. Pohjaveden korkeustaso Honkalammen pohjavesialueella vaihtelee noin +85 metristä mpy. noin +92 metriin mpy. Pohjavedenpinta on korkeimmalla tasolla alueen pohjoisosassa ja matalimmillaan eteläosassa.

Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta Honkalammen pohjavesialueen pohjoisosassa on etelästä pohjoiseen, kohti Taipale-Nerkoon pohjavesialuetta. Honkalammen eteläosassa pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta on pohjoisesta etelään. Pohjavesivirtauksen jakaja-alue sijaitsee todennäköisesti Valkeisenlammen pohjois-koillispuolella, alueella, missä harjun kulku muuttuu lähes pohjois-etelä –suuntaiseksi.

Pohjavesikerroksen paksuus on tutkimusalueen molemmilla pohjavesialueilla nollasta (ei pohjavesikerrosta) lähes 40 metriin. Keskimäärin pohjavesikerros on Taipale-Nerkoo pohjavesialueella noin 10 metriä ja Honkalammen pohjavesialueella noin 10-20 metriä. Paksuimmat pohjavesikerrokset sijaitsevat tutkimusalueen pohjoisosassa Kirmanjoen eteläpuolella ja keskiosassa Valkeisemäen itäpuolella. Ohuimmat pohjavesikerrokset sijaitsevat tutkimusalueen keskiosassa Akulassa. Taipale-Nerkoon ja Honkalammen pohjavesialueiden rajalla pohjavesivyöhyke on noin 10 – 15 metriä paksu eikä pohjaveden virtaukselle ole laskentamallien perustella estettä.

Taipale-Nerkoon pohjavesialueella pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta noin 17 metriin, ollen harjujakson korkeimmilla alueilla yleisesti 10 – 15 metriä. Nerkoonjärven rannan läheisyydessä pohjavesi on lähellä maanpintaa, näillä alueilla kuivan maakerroksen paksuus on alle
viisi metriä. Honkalammen pohjavesialueella pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta hieman yli 30 metriin. Suurimmillaan maanpinnan ja pohjaveden etäisyys on kohdissa, jotka kohoavat eniten ympäröivästä maastosta, kuten Leppäsenmäellä, noin 25 – 30 metriä.

Kokonaismaakerrospaksuus vaihtelee tutkimusalueella muutamasta metristä 60 metriin. Paksuimmat maakerrokset sijaitsevat Honkalammen pohjavesialueella varsinaisen ydinharjun alueella. Ohuimmillaan maakerrospaksuus on tutkimusten mukaisesti kairauspisteessä 41/19, jossa kallionpinta on reilun metrin syvyydellä maanpinnasta.

Tutkimusalueen pohjavesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset (STM 1352/2015) lukuun ottamatta mangaanipitoisuutta. Myös rautapitoisuudet ovat paikoin luonnontilaisia pohjavesiä korkeammalla tasolla. Kohonneet mangaani- ja rautapitoisuudet liittyvät tutkimusalueella hapettomiin pohjavesiolosuhteisiin. Myös tutkimusalueen vedenottamoilla on haasteita mangaani- ja rautapitoisuuksien osalta. Pohjaveden kloridi- ja natriumpitoisuudet ovat useassa havaintoputkessa korkeammalla tasolla kuin luonnontilaisissa pohjavesissä keskimäärin, mikä viittaisi tiesuolauksen vaikuttavan tutkimusalueen pohjaveden laatuun.

Laaditulla pohjaveden virtausmallilla (steady state, 1-kerrosmalli) simuloitiin vedenottotilanteita nykyisten vedenottamoiden (Nerkoo ja Honkaniemi) lisäksi kahdella virtuaalisella vedenottopisteellä (Nerkoo-Partala ja Lautalampi). Simulaation mukaan Nerkoon vedenottamo saa vetensä pääasiassa kaakosta ja vedenottamon kaappausalue ulottuu noin 2,5 km etäisyydelle hyvin vettä johtavassa harjuytimessä. Honkaniemen vedenottamolle simuloitiin nykyisen vedenottotilanteen tilanne, jossa vedenottoa lisätään. Molemmissa simulaatioissa vedenottamoille virtaava vesi tulee pääasiassa pohjoisesta, mutta lisääntyvän vedenoton tilanteessa vedenoton vaikutus laajenee etelässä Honkaniemellä ja kaakossa Salonsaaren suunnassa. Valkeisen –lammesta suotautuvan veden määrässä ei tapahdu suurta muutosta lisääntyvän vedenoton tilanteessa.

Tutkimusalueelle lisättiin kaksi vedenottopistettä Nerkoo-Partala ja Lauttalampi. Em. vedenottopisteiden alueella ja niiden lähiympäristössä harjun rakennetieto on hyvin yleispiirteistä, minkä vuoksi mallinnustulokset eivät ole niin luotettavat kuin nykyisten vedenottamoiden tulokset. Em. pumppauspisteiden soveltuvuutta yhdyskunnan vedenhankintaan ei ole myöskään arvioitu vedenlaatututkimuksin.

Tutkimuksista valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku –palvelusta ja tutkimustulokset myöhemmin myös GTK:n Lähde –palvelusta.

Lisätietoja: 

Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 3979, anu.eskelinen@gtk.fi
Rami Linna, Lapinlahden kunta, puh. 040 4883 701, rami.linna@lapinlahti.fi
Markus Savikuja, Ylä-Savon Vesi Oy, puh. 040 7567 402, markus.savikuja@yla-savonvesi.fi
Jussi Aalto, Etelä-Savon ELY-keskus, puh. 029 5026 776, jussi.aalto@ely-keskus.fi