Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt geologisen rakenteen selvityksen Hämeenkyrön Mahnalanharjun (ELY‐tunnus 0210807), Miharin (ELY‐tunnus 0210808) ja Ketunkivenkankaan (ELY‐tunnus 0210806) pohjavesialueilla. Vuosien 2021–2022 aikana tehdyt tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maaperäkairauksista, uusista painovoimamittauksista ja vanhojen mittaustulosten tarkistuksesta sekä maatutkaluotauksista. Näistä saatuja tuloksia mallintamalla tuotettiin tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista sekä harjumuodostuman syntyvaiheista ko. pohjavesialueilla. Selvityksen rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskus, Hämeenkyrön kunta, Nokian Vesi Oy sekä GTK.
Mihari on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (1E), jonka pohjavedestä pintavesi‐ tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen, Mahnalanharju ja Ketunkivenkangas ovat vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Tutkimusalue sijaitsee noin 11 km Hämeenkyrön keskustasta kaakkoon, lähellä Ylöjärven kunnanrajaa. Kaikki kolme tutkimusaluetta kuuluvat laajaan, Salpausseliltä alkavaan ja Hauhon, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle ja aina Hämeenkyröön saakka kulkevaan Tampere‐Ylöjärvi‐Hämeenkyrö‐harjujaksoon.
Mahnalanharjun pohjavesialue
Mahnalanharjun kokonaispinta‐ala on vain 0,89 km2, josta muodostumisalueen pinta‐ala 0,68 km2.
Kallion korkeustaso vaihtelee Mahnalanharjun pohjavesialueella 28 metristä 130 metriin mpy. ja pohjavesi on korkeustasolla +61 – +70 m mpy., Pohjavettä esiintyy vain alueen eteläosassa, lähellä Mahnalanselkää. Mahnalanharjun pohjavesialue on hydraulisessa yhteydessä ja Miharin pohjavesialueeseen.
Miharin pohjavesialue
Miharin kokonaispinta‐ala on 4,25 km2, josta muodostumisalueen pinta‐ala 2,6 km2. Alueella on Nokian Veden ja Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo. Kallionpinnan korkeusvaihtelu on Miharin pohjavesialueella 40 metristä merenpinnan alapuolella aina +170 metriin mpy. ja pohjaveden korkeustason vaihtelu on +60 m – +158 m mpy. Kallionpinnan taso on matalimmillaan Miharinlammen koillispuolella, Lemmakkalanjärven itäpuolella ja Turkin alueen itäosassa ja näillä kohdin myös pohjavesikerroksen paksuus on suurin, paksuimmillaan yli 100 metriä. Kallionpinta kohoaa kohti koillista nopeasti ollen Yli‐Kerttulan itäpuolella jo korkeustasolla yli +100 m mpy. Tällä alueella pohjavettä esiintyy pieninä, yksittäisinä altaina kallioiden painanteissa ja laaksojen pohjilla.
Ketunkivenkankaan pohjavesialue
Ketunkivenkankaan kokonaispinta‐ala on 1,16 km2, josta muodostumisalueen pinta‐ala 0,83 km2.
Kallion korkeustaso vaihtelee Ketunkivenkankaan pohjavesialueella +120 – +175 m mpy. ja pohjaveden pinta vaihtelee korkeustasolla +143 – +158 m mpy. Pohjavesikerroksen paksuus on yleisesti alle 10 metriä eikä pohjavettä ole merkittävästi varastoitunut alueelle. Ketunkivenkankaan ja Ylöjärven pohjavesialueita erottaa kallioalue, joka estää lähes kokonaan veden kulkeutumisen pohjavesialueiden välillä.
Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta ja tutkimustulokset myöhemmin myös GTK:n Lähde-palvelusta.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, puh 040 5405265
Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus puh. 050 3508319
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Jari Luoma, puh. 050 5542406
Artikkelikuva: Ketunkivenkankaan laaja maa-ainesten ottoalue. Kuvan © Juha Davidila, GTK.