Lohjan Lohjanharju A pohjavesialueen (ELY-tunnus 0142851A) geologinen rakenneselvitys on valmistunut. Vuosien 2021–2022 aikana tehdyt tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, uusista painovoimamittauksista ja vanhojen mittaustulosten tarkistuksesta sekä maaperäkairauksista. Näistä saatuja tuloksia mallintamalla tuotettiin tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista sekä harjumuodostuman syntyvaiheista Lohjanharju A pohjavesialueella. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi Geologian tutkimuskeskus (GTK). Selvityksen rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Lohjan kaupunki sekä GTK.
Lohjanharju A on osa I Salpausselkää, joka laajenee Lohjan kaupungin alueella leveäksi, jopa 70 metriä ympäristöstään kohoavaksi tasanteeksi. Lohjanharju on leveimmillään 1,5 km. Lohjanharju A sijoittuu Tynninharjun ja Ahtsalmen väliselle alueelle. Korkeimmillaan Salpausselkä on Lohjanharju A:n alueella Neitsytlinnan kohdalla (+104,5 m mpy). Pohjavesialueen kokonaispinta‐ala on 8,64 km2, josta muodostumisalueen pinta‐ala 4,73 km2.
Kallioperän korkeustason vaihtelu pohjavesialueella on yli 110 metriä alueen keskiosien syvän kalliopainanteen noin -28 metristä mpy alueen lounaisosan kalliomäkien noin +84 metriin mpy. Pohjaveden korkeustaso pohjavesialueella vaihtelee noin +31 – +64 metriin mpy. Lohjanharjun keskiosissa Neitsytlinnan alueella ja valtatien 25 ympäristössä pohjavesipinta on korkeustasolla noin +45 – +52 m mpy. Pohjavesipinta laskee em. alueilta melko tasaisesti kohti Lohjanjärveä niin, että Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden ympäristöissä pohjavesi on korkeustasolla noin +40 m mpy, josta se laskee edelleen kohti Lohjanjärven rantaa.
Pohjaveden päävirtaussuunta on Lohjanharjun pohjavesialueella pääosin kohti Lohjanjärveä sekä Myllylammen ja Porlan vedenottamoita. Pohjavesialueen eteläosassa Gunnarlan alueella pohjavesi virtaa etelään‐lounaaseen purkautuen Maksjokeen. Neitsytlinnan alueella kallioruhjeeseen kertyy pohjavettä, joka purkautuu Aurlahteen.
Pohjavettä suojaavan maakerroksen paksuus vaihtelee pohjavesialueella nollasta (ei pohjavesikerrosta) lähes 78 metriin. Pohjavesikerros on keskimäärin noin 17 metriä, laajoilla alueilla 2–33 metriä paksu. Yleisesti pohjavesivyöhykkeen paksuus on suurin Lohjanharjun keskellä ja pienin kalliomäkien ympäristöissä, joilta se puuttuu kokonaan.
Lohjanharjun keskellä, Neitsytlinnan alueella valtatie 25:n ympäristössä pohjavesikerros on yleisesti yli 40 metriä ja pienialaisesti jopa yli 70 metriä paksu. Myllylammen ja Porlan vedenottamoiden ympäristössä pohjavesikerroksen paksuus on noin 10–20 metriä. Pohjavesialueiden Lohjanharju A ja B välisen rajan eteläosassa, Nybackan kallioiden ja Metsolan alueen välisellä alueella pohjavesikerros on 1–20 metriä paksu, joten pohjaveden virtaus tätä kautta alueelta toiselle on mahdollista.
Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta (pohjavesi maanpinnan tasossa) yli 50 metriin. Pohjavettä suojaava maakerros on paksuin Lohjanharjun korkeimmilla kohdilla, yleisesti noin 40–45 metriä ja Neitsytlinnan moreenikumpareella paksuus on jopa yli 50 metriä.
Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta ja tutkimustulokset myöhemmin myös GTK:n Lähde-palvelusta.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, puh 040 5405265 tuire.valjus@gtk.fi
Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus puh. 050 3508319 heini.loikkanen@ely-keskus.fi
Kaupunkikehitysjohtaja Tapio Ruutiainen, Lohjan kaupunki, puh. 044 374 3793 tapio.ruutiainen@lohja.fi
Artikkelikuva: Lohjanjärvi Haikarinniemeltä kohti kaupungin keskustaa. Kuvan © Janne Tranberg, GTK.