Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Vesiratkaisut-yksikkö on tehnyt täydentäviä tutkimuksia Hyvinkään (ELY-tunnus 0110651) ja Nopon (ELY-tunnus 0110653) vedenhankinnalle tärkeillä pohjavesialueilla, jotka sijaitsevat Hyvinkään keskustassa ja siitä etelään. Täydentävillä tutkimuksilla tarkennettiin olemassa olevaa kuvaa alueen geologisesta rakenteesta ja pohjavesiolosuhteista. Hyvinkään pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E). Tutkimus toteutettiin yhteistyöprojektina, jonka osapuolina olivat GTK, Uudenmaan ELY-keskus ja Hyvinkään Vesi.
Tutkimuksessa selvitettiin alueen kallionpinnan korkokuvaa ja heikkous- eli ruhjevyöhykkeitä, pohjavedenpinnan tasoa, harjun syntyvaiheita sekä maaperäkerrostumien rakennetta kairauksiin, painovoimamittauksiin, GTK:n lentogeofysiikan magneettiseen ym. alueelliseen aineistoon ja pohjaveden pintatietoihin perustuen. Kallio- ja pohjavesipintamallit yhdessä maaperämuodostumien tulkinnan kanssa luovat perustan pohjaveden virtauskuvan hahmottamiselle sekä mm. vedenhankintapaikkojen ja pohjavesialuerajausten määrittelylle. Tiedot palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavedensuojelua. Rakennetutkimuksella tuotettua tietoa voidaan jatkossa hyödyntää myös pohjaveden virtausmallien laadinnassa.
Lineamenttitulkinnan perusteella alueella on paljon risteäviä heikkousvyöhykkeitä. Hyvinkään siirrosvyöhykkeen E-W- ja NE-SW-suuntaiset päävyöhykkeet kulkevat lähellä toisiaan ja niihin liittyviä pienempiä saman suuntaisia rakenteita erottuu useita. Suurien ja syvien siirrosten kuten Hyvinkään siirrosvyöhyke voisi olettaa katkaisevan veden kulun muissa kallioperän rakenteissa vyöhykkeen puolelta toiselle. NW-SE-suuntaisia siirroksia vaikuttaa magneettisen aineiston perusteella myös esiintyvän runsaasti. Yksittäisten rakenteiden vedenjohtavuudesta ei ole tietoa, mutta Helsingin alueella NW-SE-suuntaisten rakenteiden on todettu olevan useammin vettä johtavia kuin muiden.
Hyvinkään pohjavesialue
Hyvinkään pohjavesialue käsittää laajan osan I Salpausselän reunaselänteestä sekä sitä leikkaavat pitkittäisharjujaksot. Reunaselänne kulkee koillisesta lounaaseen ja pitkittäisharjut pohjoisesta etelään päin. Reunaselänteen luoteisreunan maaperärakenne vaihtelee paljon jo lyhyellä matkalla, mikä on tyypillistä Salpausselille. Pohjavesialueen aines on hiekkavaltaista, mutta alueella esiintyy lisäksi runsaasti hienorakeisia sekä moreenimaisia välikerroksia, jotka vaikuttavat pohjaveden virtaukseen. Sveitsi – Hyvinkäänkylä pitkittäisharju koostuu ainakin osittain karkeammasta materiaalista kuin itse reunamuodostuma. Hyvinkään pohjavesialueella on Sveitsinpuiston luonnonsuojelualue, johon sisältyy valtakunnallisessa harjujensuojeluohjelmassa mukana oleva Sveitsin harju reuna- ja lähteikköalueineen. Hyvinkään pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 29,55 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala 19,47 km2.
Kallion korkeustaso vaihtelee Hyvinkään pohjavesialueen mallinnetulla osalla 22 metristä 130 metriin mpy. Kallionpinta on korkeimmillaan tutkimusalueen pohjoisosissa Terrisuon pohjoispuolella, rautatien ympäristössä, sekä Terrisuon itäpuolella sijaitsevilla alueilla ja kallionpinta laskee kohti Hyvinkään pohjavesialueen eteläosaa korkeustasolle 40 – 70 m mpy.
Pohjaveden korkeustaso Hyvinkään pohjavesialueen mallinnetulla osalla vaihtelee lähes 110 metristä 77,5 metriin mpy. Pohjavesi on korkealla pohjavesialueen pohjoisosissa, ja laskee varsin tasaisesti kohti pohjavesialueen eteläosia. Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee Hyvinkään pohjavesialueen mallinnetulla osalla nollasta (ei pohjavesikerrosta) lähes 65 metriin. Keskimäärin pohjavesikerros on laajoilla alueilla noin 5–20 metriä. Hyvinkään pohjavesialueen mallinnetulla osalla pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoisosissa koillisesta lounaaseen. Pohjavesialueen keskiosissa Puolimatkan alueella pääasiallinen virtaussuunta on pohjoisesta etelään.
Maaperän kokonaispaksuus on Hyvinkään pohjavesialueen mallinnetulla osalla 0–70 m. Pohjavettä suojaava maakerros on Hyvinkään pohjavesialueen mallinnetulla osalla yleisesti noin 5–20 metriä paksu.
Nopon pohjavesialue
Nopon pohjavesialue sijaitsee osittain Nurmijärven kunnan ja osittain Hyvinkään kaupungin alueella. Pohjavesialueen länsiosissa esiintyy I Salpausselkään kuuluvia hiekka – sorakerrostumia, keskiosissa savikerrostumia ja itäosissa pitkittäisharjujaksoja. Nopon pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 6,06 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala 2,6 km2.
Nopon pohjavesialueella pohjaveden korkeus vaihtelee 80 metristä 94 metriin mpy. Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee Nopon pohjavesialueen mallinnetulla osalla nollasta (ei pohjavesikerrosta) 49 metriin ja pohjavesikerros puuttuu osalta Jätinlukkojen aluetta sekä osasta valtatie E12:n ja Hangonväylän risteysalueen ympäristöä. Nopon pohjavesialueen pohjoisosassa, Nopontien pohjoispuolella ja valtatie E12 ympäristössä on pohjaveden virtausta estävä tai ohjaava kalliokynnys.
Maaperän kokonaispaksuus on Nopon alueella 0–72 m. Pohjavettä suojaava maakerros Nopon pohjavesialueella yleisesti laajoilla alueilla vain 1–15 metriä.
Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta ja tutkimustulokset myöhemmin myös GTK:n Lähde-palvelusta.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tuire Valjus, Geologian tutkimuskeskus, puh 040 5405265 tuire.valjus@gtk.fi
Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 050 3508319 heini.loikkanen@ely-keskus.fi
Vesihuoltojohtaja Marita Honkasalo, Hyvinkään Vesi, puh. 019 4594829 marita.honkasalo@hyvinkaa.fi
Artikkelikuva: Havaintoputki GTK 2-22 Hannele Penson, GTK