Vöyrin kunnassa sijaitsevan Kaurajärven pohjavesialueen geologista rakennetta selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Vöyrin kunnan rahoittamassa projektissa vuosien 2021–2022 aikana.
Tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maatutkaluotauksista, painovoimamittauksista ja kevyistä- sekä raskaista kairauksista. Näistä tutkimuksista saatuja tuloksia mallintamalla saatiin tarkennettua tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjavedenpinnan tasosta ja virtaussuunnista sekä harjumuodostuman syntyvaiheista.
Kaurajärven pohjavesialue sijaitsee pohjoiseteläsuunnassa kulkevalla harjumuodostumalla, joka on osa suurempaa Kokkokangas- Kaurajärvi-Pensalankangas-harjujaksoa. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 4,5 km2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 1,6 km2.
Koko muodostuman alueella lajittunut harjuaines on maanpinnan tuntumassa tyypillisesti hietaa ja hienoa hiekkaa, ja syvemmällä maaperän keskimääräinen koostumus muuttuu soravaltaisemmaksi. Harju rajautuu itäosassaan paikoin jyrkästikin kohoavaan kalliorinteeseen. Länsipuolella, harjun lievealueella harjuhiekkoja peittävät pääosin silttivaltaiset hienoainessedimentit. Maankohoamisen seurauksena muodostuma on alkuperäisen kerrostumisensa jälkeen kohonnut merestä, jolloin harjun päällimmäiset sedimentit ovat olleet alttiina rantavoimien vaikutukselle ja niitä on kerrostunut uudelleen.
Peruskallion pintataso vaihtelee noin -15 – +60 m merenpinnan yläpuolella ja on korkeimmillaan alueen itäosassa, jossa kalliorinne rajaa pohjoiseteläsuuntaista harjumuodostumaa lähes sen koko pituudella. Rinne liittyy harjun suuntaisesti kulkevaan kallioperän murroslaaksoon, joka on syvimmillään alueen pohjoisosassa.
Peruskalliota peittävän irtomaakerroksen paksuus on 0–60 m, yleisesti 20–30 m. Maaperän keskimääräinen koostumus on hiekkainen. Tyypillisesti lajittuneen harjuaineksen alla on vaihtelevan paksuinen pohjamoreenikerros. Paksuimmat sedimentit ovat kerrostuneet pohjoisosan kalliosyvänteeseen. Maaperän pohjavedellä kyllästyneen vyöhykkeen paksuus on alueen eteläosassa noin 10–25 m ja pohjoisosan syvänteessä enimmillään noin 50 m.
Pohjaveden yläpuolisen kuivan maaperän paksuus vaihtelee välillä 0–11 m. Yleisesti pohjavedenpinta on koko alueella lähellä maanpintaa ja pohjavettä suojaava kerros on ohut.
Pohjaveden pintataso vaihtelee välillä 38–44 m merenpinnan yläpuolella. Alueen itäpuolella kallionpinta kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle, lukuun ottamatta alueen eteläisintä osaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen, ja pohjavettä purkautuu Keskisenjärveen.
Tutkimuksessa tunnistettiin myös uusia hydrogeologisesti varteenotettavia paikkoja vedenhankinnalle alueen eteläosassa sekä alueen keskiosan ja Keskisenjärven välisellä vyöhykkeellä.
Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta ja raportti sekä muu aineisto myöhemmin GTK:n Lähde-palveluista.
Lisätietoja tutkimuksista:
Olli Nurmilaukas, Geologian tutkimuskeskus, olli.nurmilaukas@gtk.fi
Krister Dalhem, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, krister.dalhem@ely-keskus.fi
Kenneth Engström, Vöyrin kunta, kenneth.emgstrom@vora.fi
Artikkelikuva: Kuva maatutkaluotauskalustosta ja Kaurajärven pohjaesialueella olevasta pohjavesilammikosta 10.8.2021. Juha Davidila, GTK