Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt geologisen rakenteen selvityksen Mäntsälän Ojalan (Povet‐tunnus 0150501) pohjavesialueella. Vuosien 2022–2023 aikana tehdyt tutkimukset koostuivat maastokartoituksesta, maaperäkairauksista, painovoimamittauksista sekä maatutkaluotauksista. Näistä saatuja tuloksia mallintamalla tuotettiin tietoa kallionpinnan korkokuvasta, maaperäkerroksista, pohjaveden pinnan tasosta ja pohjavesikerroksen paksuudesta pohjavesialueella. Selvityksen rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Nivos Vesi ja Lämpö Oy sekä GTK.

Ojalan muodostuma rajoittuu koillisessa sekä etelässä ja lounaassa moreeni‐ ja kallioalueisiin. Pohjavesialue on rantavoimien tasoittama hiekkavaltainen reunamuodostuma, joka on keskiosistaan hienosedimenttien peittämä. Alueen pohjoisosassa muodostuma erottuu selväpiirteisempänä harjuna. Vedenottamon alueella vettä johtavat maakerrokset sijaitsevat noin 6 metriä paksun savi‐silttikerrosten alla.

Pohjavesialueen kokonaispinta‐ala on 3,22 km2 ja muodostumisalueen 1,09 km2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 1500 m3/d. Pohjavesialue on luokiteltu vesienhoidossa hyvässä tilassa olevaksi riskipohjavesialueeksi. Pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavat alueella liuottimet ja kloridi.

Kallioperän korkeustaso vaihtelee Ojalan pohjavesialueella välillä 52–102 m mpy. Hietasenojan alapuolella, kallioperän ruhjeen kohdalla se on syvyydellä noin 52–65 m mpy. Kallioperä on matalalla myös Jurvalan ja Jurvalanpellon välissä, osittain jo pohjavesialuerajan eteläpuolella. Suurimmalla osalla pohjavesialuetta kalliopinnan korkeustaso vaihtelee välillä noin 65–80 m mpy. Tätä korkeammalle se nousee aluetta reunustavilla kalliomäillä.

Pohjaveden korkeustaso Ojalan pohjavesialueella vaihtelee noin 67 metristä mpy. 81 metriin mpy. Pohjavesi on korkeimmillaan pohjavesialueen pohjoisimmassa osassa, josta se laskee kohti etelää. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjavesiesiintymässä alueen pohjoisosista kohti eteläkaakkoa. Hietasenojaa ympäröivien savikerrostumien alla sijaitsevat, vettä läpäisevät lajittuneiden ainesten kerrokset mahdollistavat pohjaveden virtauksen savikerrostumien alapuolella.

Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee nollasta lähes 20 metriin. Keskimäärin pohjavesikerros on laajoilla alueilla noin 1–6 metriä. Pohjavesikerros on paksuin alueen eteläosassa sekä Hietastenmäen pohjoispuolella Hietastenojan ympäristössä, molemmissa 10–20 metriä.

Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus vaihtelee nollasta (pohjavesi maanpinnan tasossa) noin 18 metriin ja on mallinnetulla alueella yleisimmin 2–10 metriä. Kallionpinnan yläpuolisen maaperän kokonaispaksuus vaihtelee alle metristä (kallionpinta lähellä maanpintaa) noin 26 metriin. Yleisesti irtomaakerroksen kokonaispaksuus ohenee kohti pohjavesialuetta ympäröiviä ja pohjavesialueen sisällä sijaitsevia kalliomäkiä ja ‐paljastumia.

Vedenhankinnan kannalta otollisimpia alueita ovat ne, joissa pohjavesivyöhykkeen paksuus on suurin ja jonne pohjaveden virtaus suuntautuu. Tällaisia ovat Ojalan pohjavesialueella Hietastenojan lähistöllä sijaitsevat alueet.

Tutkimuksesta valmistunut raportti on ladattavissa GTK:n Hakku-palvelusta ja tutkimustulokset myöhemmin myös GTK:n Lähde-palvelusta.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tuire Valjus, GTK, puh 040 5405265 tuire.valjus@gtk.fi  (31.8.2023 asti)

Projektipäällikkö Tiina Kaipainen, GTK, puh 040 8316767 tiina.kaipainen@gtk.fi (1.9.2023 alkaen)

Ylitarkastaja Heini Loikkanen, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 050 3508319 heini.loikkanen@ely-keskus.fi

Tuotantopäällikkö Päivi Nyyssönen, Nivos Vesi ja Lämpö Oy, 0408653586 paivi.nyyssonen@nivos.fi

Artikkelikuva: Ojalan Äijänropakon maa‐aineksenottoaluetta. Kuva J. Davidila, GTK.